Vaikka lunta on tullut vähän ja maa on valkoinen, on päivät silti pilvisiä ja harmaita. Tänään nukuin puoli kymmeneen kun kerran nukutti. Käsityöt ei ole juurikaan edistyneet. Yhtä kaulaliinaa olen vain hiukan tehnyt. Viime torstain Priiman tapaamiseenkaan en saanut lähdettyä. Toisekseen on tuttavapiirissä nyt parikin sairastapausta, joiden pohtiminen vie voimia. Toinen tuttavani on sairaalassa ja odottaa pääsyä Terhokotiin. Toinen tapaus on sydänkohtaus+aivoverenvuoto. Eilen oli myös auttelemassa erään yhdisiyksen postituksessa. Tuntuu, että jo muutaman tunnin pikkuhomma väsyttää ja loppupäivä menee torkkuessa.  Konekin temppuilee ja hidastelee ja edelleenkään ei blogspotin kommentoinnit onnistu kuin sattumalta.

Kokemuksia, kokemuksia, sanoi eräs tuttavani kun jokin asia meni pieleen. Olin tänään lipasvahtina läheisessä vanhustenkeskuksen ennakkoäänestyspaikassa. Ehdin istua siellä lähes pari tuntia, kun tultiin talon henkilökunnan puolelta sanomaan, että heillä ei saa kerätä mitään, koska talo on ympärivuorokautinen hoitolaitos ja asukkaiden koti. No, soitin yhdistyksen toimistonhoitajalle, joka tuli hakemaan mainokset ja lippaat pois. Osa äänestäjistä oli pettyneitä ja eräs vielä tuli perään kysymään "jos senverran raotatte vielä kassia, että ehdin...". Aikaisemmilla kerroilla olen huomannut, että jotkut ovat oikein valmistautuneet antamaan keräykseen tietyn rahasumman. Hankala tilanne, onkohan muualla tullut eteen samanlaista.

Eilinen päivä meni nukkuessa. Otin kolmet (3) päivätirsatkin. Tänään vielä nukuin yhdeksään astin. Sitä se ikääntyminen tekee. Tänään on ohjelmassa vähän ulkoilua ja sitten löhöilyä kotosalla. Perunasalaattia ja nakkeja ostin kuitenkin, vaikka kinkustakin olisi vielä rippeet. Pari pulloa juotavaa on varattuna, jos joku sattuu tulemaan kaveriksi. Ihan itselleni en taida pulloa avata. Hedelmäkakun kostukkeeksi ostetussa kolmen vartin pullossa on vielä tippa sherryä, sen saatan ottaa illemmalla , jos en sitä laita vielä loppukakkuun. Eli huomaattehan, että yhden hedelmäkakun kostutukseen menee kolmen vartin pullo nestettä (osa kostuttajan maisteluihin), joten kakku ei liene autoilijoiden ruokalistalla.

Toivotan kaikille blogini lukijoille ja blogiin poikkeaville

Oikein Hyvää Uutta Vuotta 2012!

Eiliset vieraat toivat monenlaista lahjusta. Sain suklaata, lahjakortin Sinelliin, kukkia, ja kortteja. Tarjosin vierailleni täytekakkua ja kuivia kakkuja. Suolapalaksi olin ostanut Gourmet Snacks minipaistoksia. Lootassa oli 33 nyyttiä neljällä erilaisella täytteellä. Olivatkin yllättävän hyviä ja taidan ostella niitä myöhemminkin vierasvaraksi. Kiitos tytöt, rva H, Päivi, rva A ja kiitos myös pojalleni, joka laittoi äänet koneeseeni. Oli mukava päivä.

Tein taas pienen täytekakun kun odottelen vieraita iltapäivällä. Täytteenä toisella puolella lakkahilloa, toisella vadelmahilloa. Marjat on vadelmatäytteen puolella. Vielä paistelen pullaa ja jotain suolaista. Tiikerikakkua, hedelmäkakkua ja taatelikakkua on myös.

En ole päässyt Vuodatuksen blogeihin eilisestä lähtien. Googlaamalla Vuodatuksen pääsen kirjautumaan. Kokeilen nyt, onnistuuko päivitys näin.

Aamupäivällä aurinko vähän pilkisti, mutta sitten on ollut harmaata ja sateista. Päikkäreitä olen ottanut parikin kertaa. Ja tietysti syönyt jouluruokia, joita on eilisestä jäljellä. Eilen olinkin kirkossa tuttavan kanssa. Kahvittelimme sen jälkeen. Sain lahjaksi pullon kaakaoglögiä, jota nautitaan lähiaikoina. Kiitos Katja seurasta ja glögistä. Naapurilta sain upean amarylliksen kun lupasin vähän seurata hänen postiluukkuaan hänen joulumatkansa aikana.

Kiitoksia, ystävät, kommenteista ja joulutoivotuksista. Olkoon teidänkin loppuvuosi leppoisaa ja nautinnollista oloa.

Joulurauha on julistettu. Päivä on sateinen ja harmaa. Paitsoin aamulla muutaman tortun. Olen lueskellut ja laittanut tarjottavia kuntoon ja saunonut. Kohta tulee vieras ja menemme kirkkoon ja tulemme sitten meille kahvittelemaan. Eilen kävi poika syömässä ja sain joululahjaksi kovaääniset tietokoneelle niin voin kuunnella vaikka joululauluja kunhan saan ensin asennuksen suoritettua. Mukavaa aattoiltaa.

Hyvää Joulua kaikille blogissani poikkeaville!

Edit: Kristiinan tekemä tähti laitettu kuuseen.   :)

Kuusi vaihtoi väriä valkoisest vihreään. Huomatkaa myös pelakuun pieni kukka kuvan vasemmassa laidassa. Nuppuja pukkaa edelleen, vaikka nostin  pelargoniat sisälle ja kuiva ilma ei ole kukille hyväksi. Tänään on imuroinripäivä, sittenpä siitä pääsee tämän vuoden osalta.

Eilen aamulla leivoin muutaman sämpylän ja piparkakun. Kun ei ollut piparimuottia, niin tein kolmioita. Eikös ne ole melkein tähtiä, onhan. Laitoin kassiin vähän sämpylöitä, pipareita ja kinkkuviipaleita (paistoin itselleni jo pienen kinkun) ja lähdin tervehtimään syöpäsairasta ystävääni. Kinkusta hän ilahtui kovasti ja maistoikin heti palasen. Yksi joulupallokin jäi sinne. Ystäväni tilanne on aika huono eikä hän oikein jaksanut seurustella, joten viivyin vain hetken. 

Tänään on vuorossa käynti veljen (81v) luona, mikäli hän on kotosalla. Veljelläni ei ole puhelinta, joten ei voi etukäteen varmistaa paikallaoloa. Tein veljelleni sukat. Saapa nähdä onko sopivat. Terän pituus on noin 28 senttiä, lanka 7-veikkaa 90 grammaa, silmukoita 44 ja puikot 3,5.  Oikeastaan voisi vielä leipoa muutaman korvapuustin, jos velipoika vaikka keittäis kahvit.

Edit: Velipojan luona käyty. Oli hyvinvoivan ja terveen oloinen ja näytti ilahtuvan käynnistäni. Sukatkin kelpasivat. Juttelimme myös vähän lapsuudesta eli siitä ajasta kun kotonamme ei ollut hellaa vaan avotakka ja pata roikkui patakoukussa. Oi niitä aikoja. Nykynuoret ei arvaakaan miten ihanilta joulukarkit silloin tuoksuivat.

Edit2: Vielä kuva korvareista, jotka aamulla leivoin. Näitä nyt ei sitten uutisten mukaan saakaan syödä kuin 1-2 päivässä kun kaneli onkin maksamyrkky. Apua, en kestä.

Tapasimme tänään LeaP:n kanssa korttivaihdon ja kahvistelun merkeissä. Laitoimme samalla pari hys-hys juttua pakettiin. Sain Lealta kauniin kortin ja kivan kuusenkoristeen. Kiitos Lea!  Hm... minun kortti taisi lähteä ilman allekirjoitusta, mutta ehkäpä saaja arvaa.

Taitaa olla vuoden pimeintä aikaa kun ei ole luntakaan. Myrskyä ja lumisadetta luvattiin, mutta ei meillä tullut kuin muutama hiutale. Tuullut sentään on aika lailla, vaikka se ei sisälle juurikaan kuulu. Päivällä otettu kuvakin on aivan harmaa ja koivun oksat kuin vanhuksen hapsottava tukka. Tein sämpylöitä kun oli vähän maitoa, joka uhkasi mennä vanhaksi. Taikinaan laitoin kauraryynejä, kaupan salaattirasiassa ollutta öljyä ja pilkoin muutaman öljytyn rusinan joukkoon. Tuli ihan hyviä sämpylöitä. Olenkin nyt ruvennut niitä aina joskus tekemään kun pääsin eroon epäonnistumisen pelosta. Kerran näetsen 40 vuotta sitten kokeilin tehdä sämpylöitä, mutta niistä tuli kivikovia ja syömäkelvottomia enkä senjälkeen olekaan sämpylöitä tehnyt kun vasta tänä vuonna (vai teinköhän jo viime vuonna). Joulukortteja vein postiin parikymmentä ja toinen pino odottaa viemistä. Muutama kortti pitää vielä tehdä. Nyt en laittanut kaikille itse tehtyjä kortteja, ei oikein ole ollut innostusta. Sain tänään myös ensimmäisen joulukortin, Australiasta. On kiva saada kortteja jo hyvissä ajoin. Tulee niistäkin vähän joulutunnelmaa. Vielä en vaihtanut valkoista kuusta vihreään, ehkä ensi viikolla sitten.

Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille blogissa vieraileville.

Ulkona on pieni pakkanen ja ohuen ohut kerros lunta, lämpömittari näyttää nollaa, ulkona ei tuule (ei sisälläkään), puolipilvistä.

Olin sopinut parin entisen työkaverin kanssa lounastapaamisen. Ennen sitä menin lainaamaan Eduskunnan kirjastosta yhden kirjan. Olin tulostanut mukaan kirjan tiedot netistä. Menin kirjastoon ja laitoin takin ym tavarat säilöön. No, eka moka, säilössä ei ollutkaan avainta. Tavarat toiseen säilöön ja avain + kirjastokortti + lompakko käteen ja tiskille. "lainaisin tämän kirjan...", öö, tämä onkin väärä lappu, hetkonen... Ei löydy lappua, vaikka kuinka pengon. Muistin, että olin saanut kirjan nimen s-postilla ja menin sitten kirjaston koneella katsomaan postiani. Eka kone "vain kirjastotietokantaan", toinen kone "pääte on lukittu", kolmas kone, öh, ei näppäimistöä, neljäs kone sentään suostui yhteistyöhön, mutta, mutta... Eipä se kirjan nimi ollutkaan s-postissa vaan siellä oli vihje mistä julkaisu saattaisi löytyä. Ja lopulta se löytyikin. Sitten taas tiskille ja neitonen haki kirjan varastosta, "onko teillä lainauskorttia". no olihan toki "tässä näin", iik, se olikin eläkeyhtiön kortti. Hm, no onhan se kirjastokortti mulla laukussa, säilölle siis... eikun, no, höh, mullahan on lompakko (vielä) kädessä ja siellähän ne kortit on. Käännös tiskille taas. Lopulta kirja oli lainattu ja sain vielä tavarat mukaan säilöstä ja pääsin jatkamaan matkaa Lasipalatsille.

Matkalla otin kuvan junatunnelin remonttihommeleista. Sinne kun väsätään kävelytietä. Onkohan siellä tuulensuojaisaa vai vetääköhän viima pitkin uomaa.

Lasipalatsilla kävin ensin kirjaston koneella katsomassa s-postini ja siellä oli ilahduttava viesti eräältä sukutukijalta. Sitten tuttavien kanssa mentiin toiseen kerrokseen syömään "liikelounas". Syömingit kesti 3 tuntia eli ihan normaalin liikelounaan verran. Aluksi oli leipäjuustosalaattia, joka oli tuoretta, raikasta, herkullista. Sitten oli pariloitua lohta, joka minusta oli vähän raakaa. Jälkiruokana oli suklaakuorrutettua omena-inkiväärikakkua, joka oli hieman tuhti annos. Kahvit vielä joimme jälkiruuan kanssa. Tarjoilu oli muuten oikein sujuvaa, vaikka pöydät näyttivät olevan aivan täynnä.  Muuten, Soinikin näkyi olevan siellä. Olisikohan pitänyt pyytää nimikirjoitus.

Pari iltaa sitten oli aivan upea iltarusko. Iltaruskohan tietää kaunista yötä ja pakkasen puolellehan se meni. Joulukaktuksen otin sisälle jo viikko sitten ja nyt se kukkii minkä jaksaa. Kesällähän se kukki myös kun oli välillä pimeämpää kautta. Lapaskuuhun tein punaiset lapaset Maija-langasta, 40 grammaa, puikot 3,00, silmukoita 40. Näihin lapasiin tein selkämykseen raidan 2o,2n, 2 kerrosta ja vaihtaen 2n, 2o, 2 kerrosta. Ensin ajattelin pientä palmikkoa, mutta päädyin sitten tähän raitaan.

 KristiinaS lähti etelään, mutta oli sitä ennen postittanut kauniin frivolite-tähden. Kiitos ja mukavaa reissua.

Mua ainakin hirvittää. Luvassa on kuulermma kylmenevää. Vuosi sitten 18.11. oli kuvan mukainen sää. Nyt ei kyllä tarvitsis ihan vielä lunta sataa. Minä alan oottaa jo kevättä.

Tai, no ilta ainakin, tai melkein. On näetsen niin pimeää ja synkkää, talo on hiljainen eikä ulkoakaan kuulu mitään ääniä. Tuntuu ihan jouluaatolta. Sellaiselta kuin lapsuudessa, kun odotettiin joulupukkia. Oli pakko laittaa kynttilä palamaan. Sitä en olekaan tehnyt kymmeneen vuoteen kun en ole kynttiläihmisiä ja muutenkin pelkään, että unohdan sen palamaan yksikseen. Piti myös keittää iltakaffeet kun silmät alkoi jo lupsutella. Taitaa tulla vanhuus kun väsyttää vaikka en ole muuta tehnyt kuin käynyt renkaidenvaihdossa ja kaupassa. Renkaat kylläkin piti itse kantaa kellarista ja sinne toiset takaisin. Autohuollossa odotellessa tapasin tuttavan, jonka olen tuntenut 40 vuotta. Vaihdettiin kuulumisia, puhuttiin sairauksista ja kuolemasta. Jäi vähän haikea olo.  On kuitenkin ihanaa kun saa olla sisällä lämpimässä, saa neuloa ja juoda kupposen kahvia. Mukavaa Pyhäinpäivänaattoiltaa!

Ritva kyseli edellisen postauksen kommenteissa pitsistä Mustalaisen hääyö. Minä olen tehnyt sen nimistä pitsiä Mary Oljen kirjassa olleen kuvan mukaan. Kirjassahan ei ole ohjeita, pelkät kuvat vaan.

Katju oli järjestänyt meille neulojille vierailun Fazerilaan. Enpä ollutkaan käynyt siellä ennen. On se aika mahtava laitos. Tehdaspinta-ala 2 hehtaaria. Esittelyvideoiden jälkeen pääsimme maistelemaan suklaata ja tehtaan uutuuksia, joita sai syödä niin paljon kuin jaksoi. Lopuksi sai tehdä ostoksia tehtaanmyymälässä. Poislähtiessä saimme kassilliset herkkuja mukaan. Kiitos Katjulle järjestelyistä.

Fasun jälkeen osa porukasta poikkesi Lilan luo neulomaan hetkoseksi. Samalla saimme ihailla pientä viljakäärmettä ja kahta suloista marsua. Kiitos Lila käsityöhetkestä.

Poikkesi hetkeksi kirjamessuille katsastamaan uutuuskirjoja. En kyllä sitten kovin monta ostanut kun näkyi monella osastolla olevan samoja kirjoja myynnissä enkä viitsinyt ruveta tekemään hintavertailuja. Vähän maistelin mitä oli tarjolla ja juustoa ostinkin sitten pari palaa. Nelisen tuntia reissuun meni kun vielä söin Hesessä koskapa messualueen ruokailupaikat oli täynnä ja jonoja tiskeille. Nyt täytyy keittää päiväkaffeet ja oikaista sohvalle päivän saalista selaileen.

LeaP poikkesi eilen iltapäivällä kylään käsityö mukanaan. Olipa mukava istuskella, kahvitella ja jutustella. Sain tuliaisiksi kahvia ja mitäpä muuta kuin lankaa. Seiskaveikka saa hetken odottaa vuoroaan, ruskeasta nimettömästä taidan tehdä kämmekkäät itselle ja sininen Nylox jää myös odottamaan vuoroaan. Novitan lehti on jo pariin kertaan selattu ja sieltä saattaa löytyä muutama kiva ohje tehtäväksi. Kiitos LeaP käynnistä ja tuomisista.

Nyt paistaa aurinko ja keltaiset koivut aivan loistavat. Päivänä muutamana kävelin Töölössä puiston läpi ja siellä ruusut kukkivat. Ruusuhan saattaa kukkia vielä ensilumen keskelläkin.  Keltainen ei ole minun suosikkiväri, mutta kyllä se tuo kivasti valoisuuttaa harmaaseen syksyyn.

Puolivahingossa keksin, miten saan kommentoitua Blogspotissa. Kommentoijanhan pitää valita profiili ja nyt siinä ei näy vaihtoehtoja niinkuin ennen, vaan summassa pitää laittaa n-kirjain, niin saa sitten laitettua nimen. A-kirjaimella vaaditaan joku AIM-kirjautuminen. Eli pitää tietää tai arvata vaihtoehdot. Erikoista. Kaikissa Blogspotin blogeissahan ei ole samanlainen kommentointisysteemi ja joissakin olen kyllä saanut kommentoitua ihan normaalisti. Jospa se siitä.  :)

Tänään oli Ogelin Lankamaailmassa käsityötapaaminen. Paikalla olikin porukkaa niin ettei kaikki mahtuneet pöytien ääreen. Uusia kasvoja olikin enimmäkseen kun Marsu neuvoi magic loopilla sukkien tekemistä. Minä sain lisäksi Kissattomalta neulojalta silmukkamerkkejä kera pienen "kukkaron". Tosi ihania, kiitos!

Ne on neulojan kengät. Ihanat. Neulotulla päällisellä ja pitkällä varrella. Nämä esittäytyivät  tänään Priiman tapaamisessa. Toisessa kuvassa on myös ihanat turkoosit saappaat. Nämä kengät tuovat väriä harmaaseen syksyyn. Kelpaisivat kyllä mullekin.

Olipa päivä, sanoisin.

Aamu alkoi ihan mukavasti ja pienellä kiireellä läksin tuffareihin eli siilitapaamiseen Pauligin huvilalle. Sielläpä olikin porukkaa ulkona ja ensin ilahduin, että enpä ollutkaan myöhässä. Sitten selvisi, että ovea ei saatu auki millään avaimilla, vaikka eilen oli samat avaimet toimineet moitteetta. Soitto jonnekin huvilan päivystykseen ja sieltä lupasivat huoltomiehen paikalle, tosin vasta tunnin päästä koska huoltomiehellä oli toinen keikka menossa.

Meillä oli ruokia mukana noin 50 hengelle ja niitä olis pitänyt päästä sulattamaan pakasteesta ja laittelemaan pöytiä valmiiksi. Tunnin päästä soiteltiin taas kun huoltomiestä ei näkynyt ei kuulunut. Lopulta tuli joku toisen alueen huoltomies, joka ei saanut ovea auki vaikka kuinka moneen kertaan rempattiin. Huoltomies lupasi soittaa paikalle lukkosepän ja lähti itse pois.

Odoteltiin ja odoteltiin. Lopulta muutamat ihmiset hermostuivat ja useampikin alkoi soitella huoltoyhtiöön ja kysellä sitä lukkoseppää ja vaatia suoraa puhelinnumeroa lukkosepälle, johon lopulta saatiin yhteys. Lukkoseppä olikin tulossa ja kohtapuoliin autio kurvasi pihaan ja eikun toimiin. Eipä auennut ovi lukkosepänkään konsteilla.

Kun oltiin odoteltu kaikkiaan 3 tuntia, niin tuli joku talon vakiasukas paikalle ja hänellä oli avain talon toiseen päähän, jota kautta sitten pääsimme avaamaan meidän oven. Vähän oli jo kylmä osalla porukkaa kun kaikilla ei ollut kunnon ulkovaatteita päällä.

Kun pääsimme sisälle, niin sitten asiat sujuivatkin jouhevasti. Siilinäyttelyssä oli toista kymmentä siiliä ja arpajaisissa runsas palkintopöytä. Koska olin enimmäkseen keittiössä, niin kuvien otto jäi vähän satunnaiseksi. Sain sentään kuvan Soilen siilivauvasta, joka ryömii Kiroilevan siilin Millan hihaan.

Ruokaa, kahvia ja pullaa oli riittävästi ja porukka iloista niinkuin aina näissä tapaamisissa. Omasta puolestani kiitos kaikille mukana olleille. Oli kiva tavata tuttuja siilejä ja orjiansa.

Jotain on muuttunut blogspotissa kun ei sen blogeihin kommentointi onnistu ainakaan ilman kirjautumista, mitä en aio tehdä. Joten anteeksi niille blogiystäville, joiden blogeissa ei kommenttejani näy.

Soihtuköynnös arveli syksyn saapuneen ja ryhtyi kukkimaan. Mukava piristys harmaaseen päivään.

Aamukahvin jälkeen läksin Sinellin kirpparitapahtumaan. Joulukorttimalleja oli jo esillä. En ostanut sieltä kuin pienen pussillisen leikattuja soikiota kun ei itsellä ole sellaista leikkuria. Kävin sitten Eurokankaassa ostamassa muutaman napin kääntövarsisukkiin ja sitten menin syömään Kodin Anttilaan. Ajattelin oikein herkutella paistilla punaviinikastikkeessa, mutta paisti oli niin sitkeää, että en saanut  lihasta palastakaan irti vaikka kuinka veitsellä viiltelin.  Sitten Kio sattui soittamaan ja kyseli sienestysseuraa ja niin tehtiin treffit, joten hotkaisin muusit ja salaatit nassuun ja läksin ajamaan Kion perään. Hän nimittäin oli juuri ajanut bussilla Variston ohi. Kävin kotona hakemassa sienestysvermeet ja keittelin termariin kahvit. Kiokin tuli meille ja yhdessä lähdettiin Espoon suuntaan katselemaan sienestysmaastoja.  Eipä ollut sienipaikat entisensä. Hädin tuskin saatin litrasen verran sieniä. Ulkoiltua tuli kylläkin sen edestä. Mulla on nyt selästä ja kyljistä löytynyt ihan uusia lihaksia. Ennen kotiinpäin lähtöä joimme parkkipaikalla pullakahvit. Kiitos Kio seurasta ja herkullisesta pullasta.

Otin tänään oikein urakakseni saada yhdellä kierroksella mahdollisimman paljon aikaan. Ensin kävin postissa viemässä pussukan asunnottomien Villaa ylle -sukkakeräykseen. Sitten kurvasin bussilla hakemaan sokerimittausliuskoja ja sieltä samalla lipulla keskustaan  apteekkiin loppuvuoden lääkeostoksille. Olisin nippanappa ehtinyt vielä samalla lipulla Priimaan asti, mutta jäin herkuttelemman Pizza huttiin pienen pitsapalan. Vielä poikkesin Kirjatorille ja pakko oli ostaa muutama kirja ja sitten vasta ratikkalipulla Mäkelänkadulle. Pitsan ois voinut jättää syömättä koskapa Priimassa olivat kanssaneulojat tuoneet rahkapiirakkaa, keksejä ja monenlaista suklaata. Porukka oli paikalla aika paljon ja taas kävi tuolit lähes vähiin. Lankojakin hiplailin kuten on tapana, mutta en sitten ostanut (vielä) niitä ihania uutuuslankoja. Olin sitten kovin syventynyt sukkaneuleeni silmukoiden laskemiseen enkä huomannut arvontaa ennenkuin minut "ravisteltiin" hereille. Sain ihanan kerän Langin Montana lankaa, jossa on 35% villaa, 15% alpakkaa ja 50% akryyliä. Kiitos, Priima!

Viime päivät ovat tuntuneet kovin syksyisiltä. Koivuissa on kohta puolet keltaista, mutta onneksi ei ole vielä kovin kylmää. Ruusut sentään kestävät kylmää ja kukkivat pitkälle syksyyn. Siivousinspistä ei ole löytynyt vaikka penkaisin jo vähän makuuhuoneen nurkkia. Nyt kun on Sukkasato meneillään niin on mukava vaan istuksia ja neuloa erilaisia sukkia. Saa samalla jämälankojakin vähemmäksi.

Aika harmaa päivä on ollut. Olen kutonut valkoisia sukkia edellisen postauksen mallilla. Nyt teen kahta sukkaa kerralla, että kantapää osuu samaan kohtaa kuviota molemmissa sukissa. Kyllä ne kantapäät edellisissäkin sukissa oli molemmissa samanlaiset, mutta piti moneen kertaa laskea kerroksia ja silmukoita. Mulla pitäisi olla käytetyimpiä bambupuikkoja aina kahdet, mutta missä lienevätkään. Onneksi on Knit Picksin sarja lyhyitä puikkoja apuna (*vilkuttelee kissattoman neulojan suuntaan).

Harmaa päivä vaati jotain vastapainokseen. Niinpä tein 2 dl sämpylätaikinan ja sain siitä 15 kpl pieniä sämpylöitä. Olivatkin tosi herkullisia lämpimänä Oolong-teen ja ruusukvittenihillon kanssa. (Miten niin karppausta).

Eilen olin jokaviikkoisessa Priiman tapaamisessa. Siellä oli taas uutuuslankoja esillä. Niin ihanan ihania ja pehmeitä. Unohdin kyllä kuvata ne, ehkä ensi viikolla. Kunhan viikon mietin, niin varmaan sitten ostankin, mutta kun ihanista väreistä on niin kovin vaikea valita. Samalla sain eilen Raijalta pari vajaata kerää Novitan Polku-lankaa ja pienen pussillisen tyrnimarjoja.  Kiitos, Raija.

Tänään oli jälleen käsityötapaaminen Ogelin Lankamaailmassa. Aika paljon oli porukkaa ja kauppias tuoda jyryytti lisää tuoleja, että kaikki saivat istumapaikan. Eräällä neulojalla oli valmiina aivan ihastuttava ohut pitsihuivi, lankana  Mondial Merino  Fine. Itse tein sukkia seiskaveikasta ja lanka näyttää käyvän vähiin. Lienee tehtävä kärjet jostain muusta väristä. Sain samalla kerän ohutta sukkalankaa. Kiitos Kristiina langasta ja popoista.  Kristiinalla oli mukanaa Suomalaisen alesta ostettu pitsikirja ja munhan oli kans saatava sellainen. Niinpä suunnistin vielä Munkkivuoren Suomalaiseen, josta ostin ko pitsikirjan (12 eur) ja myös ensi vuoden kalenterin. Ensi vuodelle kun on jo tiedossa monia tärkeitä tapaamisia ja tapahtumia.

Pääsin sadonkorjuuseen, en nyt sukkasatoon, vaan oikeaan puutarhaan. Voi, mitä kaikkea sieltä löytyikään: syysomenoita, talviomenoita, punaisia luumuja, sinisiä luumuja, ruusukvitteniä, kesäkurpitsaa ja ufokurpitsa. Kiitos paljon satoilun järjestäjälle. Osa näistähän oli hänen naapureittensa puista ja pensaista. Nyt pitää etsiä sopivia hilloamisohjeita noille kvitteneille, en ole ennen niitä edes nähnyt muuta kuin keväällä kukassa.  Yhden ohjeen löysin Uuden kuun aikaan -blogista.

Tänään oli aika syksyisen tuntuista, vaikkakin lämmintä vielä. Koivuissa on jo aika paljon keltaista. Ei satanut sentään kun kävin pankki- ja kauppa-asioilla päivällä. Vähän närästi kun pankissa tyrkytettiin tilien muuttamista toisenlaisiksi ja tietysti olis pitänyt allekirjoittaa uudenlaiset sopimukset. Ja ihan markkinameiningin tyyliin vielä aina pikkusen kerrallaan vilautettiin uusia tarjouksia, viimeinen vielä ovenraossa poistuessani.  En suostunut sopimaan enkä allekirjoittamaan mitään.  Ei ole helppoa pankkihenkilöilläkään nykyään kun pitää pisteitä kerätä joka päivä.

Pieni  9-viikkoinen Essi kävi kylässä. Kyllä oli kiltti ja sievä koiruli. Ensin vähän kierteli tutustumassa ja sitten nukkui pitkään meidän muiden kahvitellessa.

Aamulla käväisin Sinellissä kurkkaamassa Sinellin Road show -tapahtumaan. Aika hiljaista oli vielä aamupäivällä. Hääkutsuja ja muita kortteja katselin, mutta en ostanut mitään. Kävin vielä kahvilla Kodin ykkösessä ja silmäilin valikoimat suurinpiirtein läpi. Ruokakaupasta ostin puolikkaan kirjolohta ja hauduttelin sen uunissa. Vihannesten kera söin osan ja loppuja riittää vielä muutamaan ateriaan. Harmitti kun huomasin jälkeenpäin, että tänään olisi ollut Haagamarkkinat ja Pakilan kylätapahtuma. Nyt meni loppupäivä sukkaa tehden. Ei toki ihan turhaa sekään, mutta tykkään käydä tuollaisissa paikallisissa tapahtumissa kun siellä voi tavata tuttuja ja syödä tai kahvitellakin yleensä. On vähän vaihtelua kun liikkuu ihmisten parissa.

Eilen kävin kyläilemässä serkun luona ja samalla tapasin toisen serkun tyttären, jota en tiedä koskaan ennen tavanneeni. Kyllä siinä juttu luisti ja tietysti vanhoja aikoja muisteltiin. Kielenkantoja voideltiin herkullisella ruualla, jälkiruokana mannapuuroa ja mustikkasoppaa, herkullista. Pienen juttelupaussin jälkeen vielä juotiin kahvit makeine lisukkeineen. Annoin muuten noita punaisia, virkattuja  kukkasia muistoksi tapaamisesta. Ei kalliita, mutta kun jokseenkin kaikilla aikuisilla on kaikkea mitä tarvitsee ja vähän enemmänkin, niin en halunnut antaa mitään kovin tilaa vievää. Laitoin kukkaset pieniin, itsetekemiin rasioihin. Kyllä oli kiva päivä. Minusta on tosi mukavaa tavata sukulaisia ja muistella lapsuutta ja edesmenneitä sukulaisia. Kiitos mukavasta tapaamisesta ja kiitos serkku  järjestelyistä.

Eilen illalla poikkesin Töölönlahden rannalla katsastamassa Taiteiden yötä. Ilma oli todella lämmin ja oli aivan ihanaa kävellä ja katsella kauniita puutaloja. Sinisen huvilan pihalla oli kahvila ja väkeä piha täynnä. Villa Kivessä oli kirjailijoita kertomassa pitkin iltaa, mutta minä kuuntelin vain tunnin verran. Myös Villa Kiven pihalla oli tarjoilua, jopa viiniä näkyi olevan. Minä kylläkin kävin  Manskun kulmalla Hesessä syömässä juustoaterian ja oli kyllä paljon parempi kuin Pasilan aseman Hesen kylmä ja kuiva hampurilainen.

Mun täytyy usein katsoa mitä meinaan roskapussiin pistää. Kerran olin siilien asumusta siivotessa  kääräissyt muutaman viikon ikäisen siilinpoikasen sanomalehtiin ja pistänyt roskapussiin. Pussi oli jo eteisessä menossa kun onneksi poikanen rapisteli ja älysin ottaa sen pois.  Nyt huomasin keittiön pöydälle roskiin menevien papereiden välistä saksenkärjet. Luulin niitä ensin toiseksi/kolmanneksi parhaiksi askartelusaksiksini, mutta ihan nousi iho kananlihalle kun ne olikin mun kaikkein parhaat kortteilusakseni, jotka olen tilannut netin kautta kun niitä ei Suomessa saa kaupasta. Huh, vieläkin on hiki kun ajattelen miten olisin niitä etsinyt.

Eilen oli ilmassa jo vähän syksyn tuntua, vaikka olikin lämmin ja hiostava päivä. Vein syöpätuttavalleni lukemista. Hän on hiukan väsynyt ja kyllästynyt hoitoihin, mutta pakko mikä pakko. Vaihteeksi nyt lukeminen maistuu, välillä ei mikään.

Käsityötapaamisetkin alkavat taas. Kiva. Torstaisin Priimassa ja ainakin Ogelissa 20.8.

Aikaisemmalla kaupunkikäynnillä näin uuden oopperatalon edessä nurmikkopaaleja. Nykyään aika moniin uusiin pihoihin laitetaan valmis nurmikko joko laattoina tai rullalta. Muutoin kaupungilla oli aika aution tuntuista, vaikka oli aamu klo 9 paikkeilla ja luulisi ihmisiä olevan pilvin pimein menossa töihin.

On mukava tavata vanhoja tuttuja vuosien takaa. Eilen olin kyläilemässä entisen työkaverin luona. Hän oli muuttanut uuteen asuntoon ja oli kiva käydä katsomassa nykyaikaista rakentamista. Onhan niissä kaikenlaisia mukavuuksia, mutta joskus mielestäni vähän liian erikoisia ratkaisuja. Nyt näin pienen, yhden hengen infrapunasaunan. Ovet olivat leveät jotta pyörätuolillakin mahtuu liikkumaan. Ulko-ovelle oli myös luiska kun muutoin olisi ollut kolme rappuaskelmaa. Tosin sitten ulko-oven sisäpuolella oli kaksi askelmaa eikä luiskaa.

Tänään olin pojan luona kahvittelemassa synttäreiden merkeissä. Oli mukava istuskella ulkona kun oli hiukan pilvistä ja leuto tuulikin välillä puhalteli. Huomatkaa riippukeinu kaffepöydän äärellä ja vähän nenänpäätä siellä näkyy.   :=)

Laitoin illemmalla broilerin rintafilettä kantarellimuhennoksen ja kesäkurpitsan kera. Uskomattoman hyvää. Kiitos vaan kantarellien poimijalle ja kurpitsan kasvattajalle *vilkuttelee Kaunissaaren ja Vallilan suuntaan*. Huom. kuvan veitsi ei ole likainen vaan valaistus tuo esiin vähän kuluneen pinnan.

Tänään olin tuttavani luona hänen siirtolapuutarhallaan. Poimittiin punaisia viinimarjoja, karviaisia, vadelmia ja kurpitsoita. Välillä juotiin kahvit ja syötiin jäätelöä vadelmien kanssa. Osan sadosta sain itselleni korvaukseksi kun kyydin tuttavani satoa hänen kaupunkikodilleen. Kiitos ihanasta päivästä kauniiden kukkien ja rehevän puutarhan keskellä. Kuvan omenapuu kasvoi kylläkin naapurin palstalla.

PS. Mulla on perunat kiehumassa ja kermainen kantarellikastike odottelemassa. *vilkutuksia saaren suuntaan*

Tapasimme parin serkun kanssa ja kyllä sitä vanhat ihmiset osaa sitten kälättää. Muisteltiin lapsuutta ja kepposia. Varmaan ei meidän äitejä naurattanut kun paras 5 litran lasipurkki oli otettu sammakonkutukäyttöön ja kansi puhkottu täyteen ilmareikiä. Lapsia taas ei naurattanut ollenkaan kun uskovainen opettaja pani pyytämään syntejä anteeksi. Serkkuni olikin kovasti yrittänyt miettiä että mitä syntejä hän olisi tehnyt. Teimme parin tunnin kävelylenkin ja söimme sekä kahvittelimme. Sitten katselimme vanhoja valokuvia ja sain muutamiin omiin kuviini nimiä ja varmistuksia henkilöistä.  Kuvassa eräs tätini, joka on kuollut jo vuosikymmeniä sitten . Minulla on tämän samaisen tädin kirjoittama kirjelappunen, jonka hän oli lähettänyt sisarelleen vähän ennen kuolemaansa.

Tapasin aamulla tuttavan ja kiertelimme keskustassa pari tuntia. Kampin toisessa kerroksessa osui silmät kauniiseen laukkuun ja siirryimme Guessin liikkeeseen sisäpuolelle tutkailemaan valikoimaa. Miellyttävä myyjä tuli esittelemään laukkuja hetkeksi ja vielä sympaattinen miesmyyjä keskusteli kanssamme laukuista. Jos/ kun tulee laukun tarvista niin tuonne kyllä suunnistan ensimmäisenä. Tosin laukut olivat melkoisen arvokkaita 30% alennuksesta huolimatta. Mutta kauniita olivat.

Tänään kävimme Kion kanssa mustikassa. Onneksi ei tänään satanut. Lämmintä oli kyllä, mutta välillä kävi pieni tuulenvire. Pieneltä alueelta saimme muutamassa tunnissa mukavasti mustikoita. Välillä tosin pidimme 10 minuutin kaffepaussin, mutta seisaaltaan senkin. Maasto oli vähän risukkoista joten jalat oli kovilla kun piti nostella koipia rankojen ja oksien yli. Kio poimi ihan käsin ja ilman roskia. Minä testasin poimuria ja onhan se sillä nopeampaa poimia, mutta perkaamisessa taas menee aikaa ja pikkumarjojakin tulee joukkoon. Selälle on ehkä poimuri parempi ja onhan niitä pitkävartisia poimureitakin. No, saimme ihan tyydyttävän marjamäärän noin 3 tunnissa ja minä pienen ropposen vadelmiakin. Kiitos Kio seurasta, kyydistä, teestä ja munkista. Kisuille trerveisiä.

Mulla on ollut jonkin aikaa sellainen "ihmesieni", jota on kehuttu. Nyt sitten sieni sattui hyppysiin kun tiskailin ja kokeilinpa sitä sitten rosteripintaiseen mikroon ja hellaan ja vielä tiskipöytään ja muutamaan lusikkaankin. Joskus kiillotettiin hopeita, nyt sitten ruostumatonta.

Mulla on paha tapa syödä tietokoneen ääressä. Juomamukia pidän kauempana etten naputellessani huitaisisi sitä nurin näppäimille. Näppäimille ei nytkään kaatunut, mutta papereille meni mukillinen maitoa. Aikaisemminhan minä kaadoin maitoa kameran päälle. Taitaa siinä vieläkin olla joku maitotahra. No, kastuneita papereita piti yrittää kuivatella. Osa tosin liimautui heti niin kiinni, että tekstit lähti kun yritin irroittaa sivuja. Onneksi ei jäänyt valokuvia maidon alle. Levittelin irtopaperit pöydille ja sohvalle, mutta niitattu nippu piti laittaa "narulle". Kun muut narut oli märillä pyykeillä, niin posliinikukka sai kelvata ripustustelineeksi. Kyllä hätä keinot keksii.

Oli asiaa apteekkiin ja muistin, että Peellä alkava voide oli vähissä. Niinpä kysyin apuun rientäneeltä neitoselta Petadinea. Hän sanoi pariinkin kertaa, että "sitä desinfioivaa voidetta". Ajattelin itsekseni, että ai desinfioiko se myös. Otin tuubin ja muut ostokseni ja maksoin ne kassalla. Vasta kotona huomasin, että lopussa ollut voide olikin Bepathenia eikä Betadinea. Samalla huomasin, että Bebantheniakin on ollut kahdenlaista, enkä ole huomannut eroa.  Mihinkähän tuota desinfioivaa nyt arvaisi käyttää. En ole tutkinut oisko se samanlaista ruskeaa kuin nestemäinen Betadine, jota olen käyttänyt siilinhoidossa. P ei ole aina Be eikä toinen Be.

Aamusella soi puhelin ja siellä oli ystävä hädässä kun pakastin oli simahtanut. Kävin hakemassa pari kassillista tavaraa omaan pakastimeeni ja sain samalla itselleni paketin jäätelöä. Sitä piti tietysti heti maistaa ja ottaa kyytipojaksi kesän mansikoita. Mutta yllätys olikin suuri kun mansikoiksi luulemani olikin karviaisia. Maku on kyllä hyvä mutta paljon vahvempi kuin mansikoissa. Olisi vaan pitänyt laittaa rasioihin nimilaput. No, Siperia opettaa...

Onneksi on ilma vähän viilentynyt, mutta eipä juuri ole ollut innostusta mihinkään reippaampaan menoon. Muttimarkkinareissukin jäi tekemättä kun tuntui, että olisi ollut siellä suunnalla vain vaivaksi. Tuli mieleen entinen sanonta "ajakaa ohi kun täälläpäin liikutte". 

Aamupäivällä kävin Sinellin kirppistapahtumassa. En kyllä ostanut mitään, mutta sain annettua eräälle tutulle lupaamani parit sukat. Samalla kävin Viisarissa syömässä. Siellä on aina hyvä ruoka ja raikas salaattipöytä. Pupunruokaa on tarjolla myös meillä ihan pihalla parvekkeen alla. Kelpaa siinä cityläisten syödä makuultaan.

Sääennusteiden mukaan on nyt vähän viileämpää ja sitten tulee taas hellepäiviä. Pitänee varautua niihin ja tehdä suunnitelmia. Kevyttä syötävää, paljon juotavaa, lukemista, käsitöitä ja kyläilyjä vain ilmastoituihin paikkoihin.

Minä olen yrittänyt kehitellä sohvalle sopivaa tyynyä, joka olisi riittävän iso jotta tukisi niskaa lukiessa eikä putoilisi helposti pois. Monet tyynyt on liian pehmeitä ja koristetyynyt liian pieniä. Muutama päivä sitten ostin sellaisen lämmöstä muovautuvan tyynyn kokeeksi. Valitsin vaihtoehdoista edullisemman koska en halunnut maksaa yli 100 euroa tyynystä, jonka hyvyydestä en tiennyt mitään. Kylläpäs olikin mukavantuntuinen niskaa vasten. Tyynyyn käy normaalinkokoinen päällinen. Pelkäsin aluksi vähän, että tyyny tuntuisi hiostavalta, mutta eipä ole tuntunut. Olen tosi tyytyväinen ostokseeni. Pitänee testata tyynyä myös sängyssä nukkuessa. Jos on hyvä niin hankin toisenkin. Onko muilla kokemuksia noista muotoutuvista tyynyistä ja ehkä patjoistakin.

Aamulla nousin reippaana tyttönä ylös ja aamukahvin jälkeen suunnistin kauppatorille. Olikin aika paljon väkeä, vaikka eräs tuttu kauppias sanoikin olevan hiljaista. ostin vähän uusiaperunoita. Suurin osa oli aika pieniä ja nuokin ostamani vähän rupisia, mutta maistuivat oikein hyviltä sillin kanssa. Mansikoitakin ostin, mutta ne oli aika muusina kun kotiin pääsin. Osa maistui vähän homeeltakin. 2 litran satsista sain syötyä alun toistakymmentä marjaa, loput keitin hilloksi. Keitoksesta tuli melko vetistä, joten otin pari pientä rasiaa mehua pois ja loput pistin hillona rasioihin.

Lämpötila on kyllä riittävä, ainakin minulle. Nyt alkaa yötkin olla senverran lämpöisiä, että huoneet ei jäähdy yhtään. Toisaalta on mukava istua iltayöstä parvekkeella kun ei palele. Eilen illalla kuuntelin jotain konserttia kun musiikki kuului aika hyvin. Jopa niin, että oman telkkarin ääni jäi toiseksi.  En ymmärrä, miten lähempänä olevat ihmiset kestävät sitä meteliä kun matalat äänet jymisyttävät seiniä. Koska en ole musiikkimiehiä, niin mulle riittää hyvin tuo mitä kaukaa (4-5 km) kuuluu.

Käsityöt ei oikein etene hikisissä käsissä. Klipsuja vois silotella, mutta sekin tahtoo olla nahkeaa. Toisaalta eipä mulla mikään kiire olekaan, mutta ois kyllä kiva jos sais jokinlaisen klipsutyön tehtyä ensi viikolle, jos vaikka poikkean sukuloimassa. Sais esitellä klipsuihmettä.  :=)

Aamulla oli suunnitelmissa lähteä torille, mutta sukujuttujen kanssa hupsahti aika niin, että en sitten lähtenytkään. Ehkä huomenna, jos aamusta olisin pirteä. Nyt on parvekkeella varjossa +38 joten saapa nähdä viileneekö illallakaan. Yäpartyt voisi pitää jos ei pysty nukkumaan. Onneksi tähän asti on yöksi viilentynyt sen verran, että ei ole tarvinnut hikisenä valvoa. Käsityöt ei oikein luista. Lankakin tuntuu ihan kummalliselta. Pariin kynttilään sain sentään koristeet kiinni. Jokohan noi olis ensimmäiset joululahjat, eli ajoissa ollaan. 

Kaivoin sitten perunasatoni esille. Toinen siemenperuna ei ollut kasvanut ollenkaan. Toisesta oli tullut muutama uusi mukula. Parempi kuitenkin muutama uusi kuin yksi vanha. Muuten on ollut vallan laiskotuspäiviä kun aina vaan lämmintä riittää. Kesäjumpatkaan ei jaksa kiinnostaa. Joissakin blogeissa on kerrottu mustikoista. Saiskohan jonkun kaveriksi mustikkametsään. Tai metsävadelmia poimimaan, mistä niitä sitten löytyisikin.

Tänään on ollut tosi hiostava päivä, samoin kuin eilinenkin. Piti oikein laittaa aurinkovoidetta, mitä en yleensä käytä. Sattui olemaan käsillä tuota 50+ -voidetta, joten taisi rusketus ja D-vitamiinit jäädä saamatta.

Eilen tein kurkkusalaattia vähän. Ohjeessa oli kurkkuja 3 kg, mutta mun erässä vain puoli kiloa ja muuta aineet samassa suhteessa. Luulisi kurkkusalaatin olevan kevyttä syötävää, mutta koko 3 kilon satsiin menee sokeria kilo, joten ei ehkä sittenkään ihan laihduttajan ruokaa.

Nyt sitten loppuilta meneekin hääjuhlia seuratessa.

Edit: Laitan vielä kurkkusalaatin ainesosat tähän. 3 kg kurkkua, 1 kg sipulia, 1 kg sokeria, 4,5 dl etikkaa, 0,5 dl suolaa, 0,5 tl sinappijauhoa, 1 iso puntti tilliä. Kurkku raastetaan ja mehua puristetaan pois, sipulit raastetaan. Kuuma etikkaliemi kaadetaan päälle. Valmista parin viikon kuluttua, hyvää parin kuukauden kuluttua.

Tuttavan kanssa lähdimme viettämään hellepäivää. Ensin oli ajatus mennä venekierrokselle saaristoon, mutta kauppojen kiertelyn jälkeen päädyimme Vuosaareen. Tuttavani tiesi siellä kivan ruokapaikan ja pienen kävelyn jälkeen sinne löysimmekin. Sinänsä ruokavaihtoehtoja ei ollut monta. Oli lohisoppaa kermalla tai ilman, pannukakun kera tai ilman. Otimme sopan kermalla ja pannukakun kermalla ja hillolla sekä kahvin. Tumma leipä ja kotikalja kruunasi aterian.  Kuten huomaatte, on juotava maistunut. Lämmintä ja kosteutta kun oli ilmassa riittävästi. Nyt illalla kotonakin menee vettä lasillinen toisensa jälkeen. Jotain suolaista täytyy kohta ottaa väliin.

Kun ei ollut muutakaan menoa, niin kävin Itäkeskuksessa kiertelemässä.  Menomatkalla poikkesin hautausmaalla tädin hautaa katsomassa. Kuunliljat olivat kasvaneet komeaksi pehkoksi ja viimevuotinen ruusukin oli hengissä.  Itiksessä kiertelin katsomassa askartelutarvikkeita Sinellissa ja Tiimarissa. En kylläkään ostanut mitään. Sensijaan ostin yhden kirjan. En ole aikaisemmin ollut kiinnostunut sotakirjoista tai vastaavista, mutta nyt alkaa vanhat muistelukset kiinnostamaan. Kävin vielä Stockalla syömässä pariloitua siikaa. Että osasi olla herkullista. Vähän kyllä huvitti pienet parin millin paksuidet porkkanat, jotka oli grillattu varsineen. Reissun jälkeen maistui tunnin päikkärit. Niin, ja se kirje on edelleen laukussa. Nyt on sentään postimerkki ostettuna.

Hyvää juhannusta kaikille blogissani poikkeaville!

Kävin äsken kaupungilla. Ei mennyt ihan putkeen sekään reissu. Kirje on vielä pöydällä täällä kotona.

Joulukaktus rupeaa kukkimaan eli mun juhannusruusun tilalla on juhannuskaktus.

Edit: Nää niitä päiviä on. Laitoin kaalipataa kotimaisesta kesäkaalista. Huolella ruskistin luomujauhelihan ja pilkoin sipulit joukkoon. Jätin hautumaan. Tunnin kuluttua tuli olkkariin palaneen käry. Levy olikin ollut kutosella eikä ykkösellä. Sinne meni hyvät aineet ja kattila. Onneksi ei käynyt pahemmin eikä tullut juhannuskokkoa kun palohälytinkin on tiskipöydällä odottamassa uutta paristoa.

Edit2: Ei ole viikko vielä lopussa. Aamulla sähläsin puhelinnumeroiden muutosten kanssa ja nyt olen hävittänyt yhden ja sekoittanut parit numerot. Kirjekin on vielä laukussa. Taitaa olla paras pysytellä kotosalla tänäänkin.

Äh ja puh ja kääk. Tänään piti poiketa pankin tallelokerolla. Nykyään sinnekin pitää ottaa asiointijonotusnumero. Jonotus meni sekaisin just mun kohdalla. kääk. Eipä lokero kaan auennut ilman parinkin henkilön apua. Lokerossa ei sitten ollutkaan niitä papereita, joita olin hakemassa. Kun olin lokerointini tehnyt, niin lokero ei mennyt lukkoon pankkihenkilöiden avustuksellakaan ja avainkin jäi kiinni lokeron oveen. Piti sitten lopettaa vanha lokero ja avata uusi. Pankkitoimihenkilö sitten kertoi ystävällisesti,  että ei laskuta ylimääräistä lokeron vaihdosta (!). Sain kyllä lohdutukseksi kahvipaketin, kiitos. Pankin osuus reissusta oli 1,5 tuntia.

Parkkiaika oli mennyt niin vähiin, että en viereiseen kauppaan vaan isompaan markettiin. Kassalla kone piippasi jotain " ei maksusuorituksia" tms. Olen ilmeiseti jättänyt siirtämättä rahaa sille korttitilille. No, toisella kortilla sain maksettua. Olin ostanut pakasteita, jotka kassa ystävällisesti laittoi muovipusseihin ettei muut ostokset kastu. Kotona sitten laitoin ostoksia kaappeihin ja etsiskelin aikani toista pakastepussia. Olin ihan varmasti ottanu sen mukaan autoon. Kesti hetken ennenkuin tajusin, että olin jo laittanut sen pussin pakasteineen pakastimeen.

Niin, ja kirje, jota olin viemässä postiin, on täällä kotona tässä tietsikan vieressä. Taidan keittää kahvit ja mennä parvekkelle nuokkumaan 28 asteen lämpöön. Saa pehmetä loputkin päästä.

Siemenestä kylvetyt samettikukkani ovat tänä vuonna minikokoa vaan kauniisti kukkivat silti. Klipsuja olen saanut neuleystävältä. Kiitos. Muutaman sydämen olen niistä jo tehnyt ja ilahduttanut niillä ystäviäni.

Eipä tänäänkään oikein saa tartuttua mihinkään. Muutaman kassillisen vein vanhoja vaatteita ja kirjoja Hesyn kirppikselle. Sieltä tarttui mukaan pari kirjaa , 40 senttiä kipale. Eurolla olisi saanut ottaa 5 kirjaa, mutta en jaksanut etsiä mieleisiä.

Tietäähän sirpaleet onnea, tietäähän. Sitä olisi nyt luvassa roppakaupalla. Eilen kiviä kuvatessa jäi kaapin lasiovi auki ja myöhemmin törmäsin siihen vauhdilla. Lasi räiskähti rikki saranoiden kohdalta ja teräviä sirpaleita sain kerätä lattialta vielä tänäänkin. Ei parane kulkea paljain jaloin nyt vähään aikaan kunnes saan otettua imurin esille ja imuroinnin jälkeen vielä pyyhittyä lattiat. Kun ei ole siivousinspis muuten iskenyt, niin luoja järjestää siihen vauhtia. Tulee nyt pakostakin junannussiivoukset tehtyä.

Tuntuu ihan mukavalta kun ei aurinko porota täydeltä laidalta. Sadekin on tarpeeseen kasveille ja väheneehän pölykin ilmasta. Parvekkeella on musta huivi valmistumassa ja sisällä punaiset kämmekkäät. Vaan toisaalta on kiva löhöillä sohvalla ja lueskella kirjoja.

Kuvassa on minun "kivikokoelmani". Keskimmäinen kirjava kivi on kotipaikaltani noin 55 vuoden takaa. Kivi on kulkenut mukanani muutosta toiseen. Muut kivet ovat muistoja matkoilta. Joskus keräsin kiviä enemmänkin, mutta mihin lienee kivet hävinneet.

Kone on tökkinyt edelleen, joten yritän pientä kuvatonta postausta.

Toissapäivänä olin enimmäkseen kotona, mitä nyt kaupassa kävin ja naapurissa kysymässä vanhemman rouvan (88v) vointia. Rouva oli melko pirteä ja aikoikin pyöräillä rodopuistoon mikäli ei tytär vie autolla. Olisinpa itse yhtä reipas siinä iässä.

Eilen oli siiliystävä kylässä käsityön kanssa. Oli tosi mukava tehdä käsitöitä seurassa. Illalla kyyditsin vieraan kotiinsa ja sain samalla lankavyydin. Kiitos Josa vierailusta ja langoista. Pus pus Urholle ja Maunolle.

Tänään on KIP-päivä ja olen menossa Ogeliin kippaileen. Muitakin kip-tapaamisia olisi, mutta eipä näin hellepäivänä taida jaksaa moneen paikkaan lähteä.

Kuvatonta postausta tässä vaiheessa, koska kone tökkii edelleen. Eilen yhden sivun latautuminen kesti jopa 5 minuuttia. Nauttikaa kuitenkin helteestä. Ensi viikolla voi jo sataa.

Edit: Mauno sai tuliaisina voikukanlehtiä

Kävin eilen Haagan rodopuistossa tuttavani kanssa. Tänään vielä kävin ottamassa kuvia ja nyt oli kukat upeimmillaan. Nopeasti ne ovat auenneet ja varmaan menee paras kausi pian ohi näillä helteillä. 

Oooh, kylläpäs oli hankalaa saada kuvia tänne.

Lämmintä on ollut tänäänkin, mutta onneksi pohjoisen puolella on varjoisaa ja siellä vain 22 astetta joten sisälle saa viileämpää ilmaa sieltä. Parvekkeella taasen on päivällä yli 30 astetta ja parvekkeen ovi on pidettävä kiinni ettei kuumaa ilmaa tule sisälle. Ruokakaupassa oli tarkoitus käydä tänään, mutta siirsin sen huomiseksi kun ei ollut ihan pakko mennä. Päivillä poikkesin, oli asiaakin muka. Kahvisteltiin ja keskusteltiin kaikenmaailman asioista. Nyt näyttää parvekkeella viilenneen, on enää 25 astetta, joten voin mennä sinne istuskelemaan loppuillaksi.  Sireenit kukkii talon nurkalla ja naapuritalojen pihoilla. Kyllä luonto on kaunista.

Aamulla oli asemalla treffit rouva M:n kanssa. Käytiin ensin kahvittelemassa Kampissa. Sitten pieni poikkeama Mederillä. Siellä oli taas vaikka miten kauniita kortteja ja muuta ihanaa tavaraa. Muutama korttipohja ja pari kynttiläkoristetta lähti mukaan. Kynttilään siis laitetaan pitkällä helmipäisellä nuppineulla kiinni pieni koriste. Ehkä myös pitsinauhaa kynttilän ympärille. Tekee kynttilästä kivan vaikka lahjaksi. Kiitos Merja kivasta kirjasta ja seurasta. Mukavaa kotimatkaa.  (Kuvassa kynttilää esittää talouspaperikäärö, mulla ei ollut paksua kynttilää kotona).

Lopun päivää olen istuskellut parvekkeella tehden mustasta langasta salomoninsolmuhuivia. Aloitin sen jo viime vuonna, mutta talvella oli liian pimeää tehdä sitä. Tänään on ollut aivan ihanan lämmin päivä, parvekkeella +28, joka on minulle ihan passeli lämpötila kun istuksii paikoillaan.

Olinpa aamulla pirteä ja lähdin aikaisin keskuspuistoon. Voikukat on nyt parhaimmillaan, samoin kielot, joita otin muutaman kotiinkin tuoksua tuomaan. Kun on pyhäpäivä, niin olen loikoillut ja lukenut. Tietysti syönyt välillä. Eilistä possunlihaa on vielä, mutta jätän sen huomiseksi ja teinkin uunissa helpon riisi-broileri-vuoan. Päiväkahvilla maltoin olla ottamatta pullaa *hyvä minä*. Tosin ei valmista pullaa ollutkaan, vaan olisi pitänyt ensin paistaa ja eihän sitä koskaa paista yhtä pullaa vaan vähintään kaksi ja eihän niitä voi jättää kuivumaan vaan on syötävä molemmat pullat. Päivä on ollut lämmin ja melko aurinkoinen. Nyt näyttää pilvistyvän.

Aamupäivä meni pyykätessä, mutta iltapäivällä oli Ikean keikka rva P:n kanssa. Minulla oli tarvis uudelle paistinpannulle, joka löytyikin ihan samanlainen kuin edellinenkin. Kesken kierroksen tarttui korviin kuulutus, että lihapullat on ravintolassa puoleen hintaan. Mullehan tuli heti nälkä. Toverittaren kerätessä ostoskärryjään täyteen, minä herkuttelin 15 lihapullan annoksella. Eipä tarvinnut illallakaan kotona laittaa ruokaa. Ostosten jälkeen sain vielä toverittaren tarjoamat kahvit kookosleivoksen kera sekä pari opusta luettavaksi. Kiitos vaan kovasti. Tuli muuten ne Ikean räjäytykset mieleen vasta kotona. 

Niin ja huomaattehan kuvasta, että on pari tölkkiä taas ostettu, ei kuitenkaan mitään alkopitoista. Ne siiderit ei muuten olleet erityisen hyviä, mutta sain juotua ne vähän irvistellen. Näissä klipsut on nyt hopeanvärisiä kun en muita löytänyt.

Kävin päivällä kaupungilla ja katsomassa Maailma kylässä -tapahtumaa. Väkeä oli tungokseen asti ja lastenrattaita joka toisella askeleella edessä ja takana. Samoin junassa ja bussissa oli lastenrattaita niin, että kaikki eivät mahtuneet mukaan ilman pientä järjestelyä. Ruokakojuilla oli pitkät jonot joten jouduin lähtemään muualle syömään. Kahviakin olisin voinut ottaa kun oikein viittomien kera olisi sitä saanut, mutta ilmeisesti ujous iski puolin ja toisin kun en sitten saanut pyydettyä sitä kahvimukillista. Kiva aurinkokeitinkin oli esillä, mutta kun kysyin kolme kertaa, että onko siitä mitään esitettä tai teko-ohjetta, niin neitonen vaan kertoi yhdistyksestään.  Myöskään Vienan ystävien osastolla en saanut keskusteluyhteyttä kun olisin kysellyt heidän matkoistaan. Kaksi kertaa edessäni ojenneltiin karkkeja, mutta aina mun ohi ja sivulle. Onkohan tämä nyt sitä kun sanotaan, että vanhemmiten tulee näkymättömäksi. No, asematunnelissa yksi ukkeli yritti kyllä tarjota "hyvää sanomaa" ja Sanomatalon R-kioskissa sain ystävällistä palvelua (olin ainoa asiakas). Niin, ja syömään en sitten mennytkään vaan otin mukaan kiinalaista ja söin kotona. Nyt kyllä vatsa killittää. Ei muuta kuin sohvalle käsityön pariin. 

Kaikkiaan päivä kyllä oli ihan mukava, mutta kylmä. Onneksi oli kunnolla päällä. Tapasin myös vanhan lenkkikaverin naisystävänsä kanssa ja olikin kiva jutustella hetkonen ja samalla muistella entisiä hyviä aikoja mm maratonreissuja. Oi niitä aikoja!

Parsa-aika alkaa olla lopuillaan, mutta ehdittiinpä vielä syömään sitä. Muutamat paikat oli täynnä, mutta Rafaelloon mahtui ja paikka olikin ihan mukava. Ja ennenkaikkea parsa oli hyvää. Nelisen tuntia siinä meni kun jälkiruuat ja kahvitkin vielä piti nauttia.  Kotimatkalla sattui eteen kirjanmyyntiteltta, jossa oli jaossa myös ruusuja Kirjan ja ruusun päivän kunniaksi. Muutama kirja meni kavereiden kasseihin, mulle jäi vain ruusut. Sääkin oli suotuisa eli vasta kotiportilla alkoi tuntua, että voisi alkaa sadellakin.

Taitaa elämä mennä vain laiskotellessa. Lauantaina tosin kävin kylässä ja eilen kävi vieraita. Lapsenlapsen nimipäivä oli eilen ja äitinsä syntymäpäivä vappuaattona. Niitä kun ei muuten juhlittu, niin annoin Sannan tekmät Elvari-korut. Toivottavasti olivat mieleiset. Minähän sain Sannalta viime syksynä kauniin korun ja samalla ostin muutaman muun varastoon tulevan tarpeen varalle. Koruille tein pienet rasiat kun viime joulun alla olin Sinooperin naistenillassa ja siellä opin tekemään kauniita pikkurasioita.

Ennen pääsiäistä jäi pari perunaa syömättä ja kun niissä alkoi olla ituja niin pistin parvekkeelle ämpäriin ruohosipulin seuraksi. Toinen perunoista on kasvattanut jo komeasti lehtiä. Saapa nähdä millainenn perunasato tulee.

Tänään on kyllä laiskotuttanut ihan mahdottomasti. Katselen vaan vihreitä koivuja ja nautin lämpimästä ilmasta. Kaupassa sain sentään käytyä ja ostin mansikoitakin. Broilerifileitä on uunissa kypsymässä, helppoa ruokaa kun riisiä oli valmiiksi keitettynä. Nyt on alkanut pilveilemäänm ja huomenna on odotettavissa sadetta. toivottavasti ei kovin paljoa.

Parvekkeen kaunistukseksi ostin muutaman pelargonian, kaksi joulunpunaista ja yhden tummanpunaisen. Pelargoniat viihtyvät kuumallakin parvekkeella ja sietävät minun hoitotapojani. Sisällä oli taas lokoisaa loikoa sohvalla ja keriä ohutta Grignascon merinosilk-lankaa. Ohutta, tasapaksuista, pehmeää lankaa ja 1400 metriä ilman ainuttakaan solmua. Tein kaksi kerää, koska suunnittelen huivia kaksinkertaisesta langasta. Vähän on kerinlehdissä käytön jälkiä ja jouduinkin yhden kohdan sitomaan uudelleen kun vanha rautalanka oli kulunut poikki. En olekaan ennen tehnyt mitään kaksinkertaisesta langasta, koska olen ostanut aina työhön sopivanpaksuista lankaa. Nyt kokeilen miten onnistuu kahden langan käyttö. Malli huiviin on vähän hakusessa, mutta ehkä Onerva-huivi voisi onnistua.

Joko saa kaataa? Kakku on ihan itse tehty kuten näkyy. Vähän kädet lipsui koristellessa, mutta makuhan on tärkein. Toisella puoliskolla kakussa on vadelmahilloa ja toisella puoliskolla lakkahilloa, "arvomarjoja" kuten poikani halusi. Voileipiäkin tein koska nuoret miehet ovat yleensä nälkäisiä ja odottavat äidin ruokia. Nyt ei ole muuta kuin leipää ja pullaa, mutta ehkä se riittää.

Onnea kaikille äitienpäivää viettäville, päivä on ainakin kaunis.

Vappuaamuun on herätty pirteinä ja reippaina. Eilinen päivä oli rauhallista kotosalla oleskelua. Ei tullut kutsua synttärikahveillekaan. Aurinko paistaa. On mukava juoda aamukahvit Hesarin kera. Päivällä ehkä poikkean seurakunnan vapputapahtumassa. Oiskohan siellä grillimakkaraa, että saisi kesän korkattua.  Mukavaa vappua ja toukokuun alkua kaikille!

edit: Kävin päivällä seurakunnan vapputapahtumassa syömässä grillimakkaran ja ostin pari pullaa. Olisi siellä ollut hernekeittoa ja lettujakin, mutta pöydät olivat ihan täynnä ja väkeä tungokseen asti, joten en jäänyt sinne enempää syömään. Ulkona taas oli aika kylmää ja tuulista, joten tulin kotiin pullakahville. Ihan hyvä ratkaisu kun vielä täytyy varoa ettei flunssanpoikanen pääse äitymään uudestaan. Oikein mukava on kyllä istua sisällä koneen ääressä ja etsiskellä uusia sukulaisia netin kautta. Välillä hartiahuivia neuloen.

Williamin ja Katen häitä katselin kyläpaikassa. Olin oikein pukeutunut eli otin uuden hartiahuivini käyttöön. Ohjelmaa seuratessa syötiin ensin salaattia ja vihkimisen jälkeen kahvit. Oli oikein mukava kun oli katseluseuraa. Sain mukaani lainaksi kirjan Nuijasodasta. Kirjan ja itsetehdyn siman kera vietän sitten vappua ilmeisesti kotosalla. Ainakaan vielä ei ole tullut kutsua tyttäreni synttäreille. Tein simaa 2 litraa ja juoma onnistui ihan hyvin. Ei meikäläisen parane enempää tehdäkään. Sima on turhan hyvää ja turhan makeaa minun verensokereille.

Hyvää vappua kaikille blogissa poikkeaville!

Olen kymmenkunta vuotta sitten ostanut lomareissussa ollessani saksalaisen villaisen makuupussin ja tyynypussin. Makuupussia käytän vieraspeittona ja sängynpeitteenä Siinä kun on vetoketju 3 sivun ympäri niin sen saa suoraksi peitteeksi. Tyyny on vähän eri kokoa kuin kotimaiset ja ihan sopivaa tyynynpäällistä en olekaan löytänyt. Myyjä kyllä aikoinaan vakuutti, että villa pysyy puhtaana pesemättä eikä tarvitse lakanoitakaan suojaksi. Nyt sitten päätin kuitenkin pestä tyynypussin.  Käsinpesu haaleassa vedessä varovasti puserrellen. Odotin savenharmaata pesuvettä. Vielä mitä. Vesi pysyi täysin kirkkaana. Onkohan todella niin, että villa pitää itsensä puhtaana. Jos näin on, niin noita tuotteita voisi hankkia lisää. Onko muilla kokemusta vastaavanlaisista tuotteista.

Lunssa tuntuu olevan menossa ohi, enää ei yskitä jatkuvasti. Aivastelua ja nuhaa vielä on ja nenäliinatkin meinaavat loppua. Mietin jo kauppaan lähtöä, mutta taidan sittenkin jättää sen huomiseen. Sensijaan paistoin pari korvapuustia ja keitin kahvit, jonka aion juoda oikein juhlakupista. Kuvassa näkyy pääsiäismunia ym, osa ajateltu virpojille, joita ei sitten meilläpäin näkynytkään. Niin se pääsiäinen alkaa olla ohi ja vappu lähestyy, sitten äitienpäivä ja helluntai.

Keskiviikkona kaupungilla sain vähän kylmää. Torstaina alkoi kaktukset kasvaa kurkussa vasemmalla puolella. Eilen rupesi yskittämään ja vietinkin viime yön kuuma mehu vieressä. Aina 20 minuutin välein piti hörpätä.  Yritän varoa yskimistä viimeiseen tippaan, koska jos yskii niin siitä se vaan lisääntyy. Nyt on alkanut aivastuttaa ja nenä (vasen puoli) vuotaa. Odotan mielenkiinnolla, meneekö tämäkin tauti entiseen tapaan eli seuraavana on oikea puoli kurkusta ja nenästä. Kaulahuivi kaulassa olen nukkunut ja pari yötä on ollut myssykin päässä kun välillä viluttaa ja välillä on hiki. Aamulla piti lakanatkin vaihtaa. Toivottavasti ensi yö menee paremmin ja tauti alkaa hellittää. Varaan kyllä termariin kuumaa vettä ensi yöksikin.

Minä vietän pääsiäispyhiä kotosalla neuloen ja lukien. Ehkä poikkean jossain kylässäkin välillä. Eilen olin seurakunnassa laittamassa simaa käymään ja tänään pullotettiin ne kaikki 90 litraa. Seurakunta pitää vappumyyjäiset ja sinne sitä simaa tehtiin. Itse en ehkä teekään kun tulee juotua sitä ihan liikaa.

Hyvää pääsiäistä kaikille blogissani poikkeaville!

Aamulla menin ystävääni vastaan asemalle ja sieltä Mederille posliininmaalaustarvikkeita katsastamaan. Paha juttu, että siellä oli myös korttiaskartelutavaraa. Sorruin, myönnettäköön.

Päivä on ollut kaunis ja olen nauttinut lämpimästä ja valosta. Ihanaa kun voi pitää parvekkeen ovea auki täysillä.

Kristiina oli hankkinut frivolitepitsien tekoa varten neuloja. Minun piti tarkistaa omasta "neulataulusta" onko siellä samanlaisia, ei ihan ollut. Taulun olen saanut veljeltäni lähes 40 vuotta sitten. Hän oli ollut jonkun firman edustaja ja kaupitellut myös neuloja. Esittelylevyjä oli sitten jäänyt varastoon ja sain yhden itselleni. Kovin monta neulaa en ole valikoimasta tarvinnut. Oiskohan jollakin käyttöä noille käyrille neuloille tai kolmisärmäisille (nahka-)neuloille. Tai noille pitkille (nukenteko-. vanutikkaus-?) neuloille.

Taas sain aamusella purkaa eiliset neulomiset. Langankierto, langankierto... Ne tuntuvat unohtuvan kovin helposti. Nyt meni purkuun vaan muutama kerros, mutta silmukoita on jo aika paljon puikoilla. Tai puikolla. Eilen illalla näetsen etsiskelin toista puikkoa peffan alta kunnes honasin, että pyöröpuikossahan se on siinä pyörön toisessa päässä, heh.

Eilen myös varasin katsastuksen ja nyt olikin aikoja tarjolla niin että sai ihan valita. Puolilta päivin sitten kävin uudella katsastusasemalla kun entinen oli lopettanut tai muuttanut. Netin kautta ajan varaaminen kävi kivasti. Olisi saanut alennustakin jos olisi maksanut netin kautta.  Katsastus kävi nopeasti, en ehtinyt kaakaokupillista juoda kun komea herrahenkilö toi hyväksytyt paperit ja kertoi, että "kaikki kunnossa, ei mitään moitittavaa". Passaapi nyt lähteä keväisille ajeluille.  Tai kyllä pitää huolto ja renkaidenvaihto tilata ensin.

Aamu alkoi keljusti. Jouduin purkamaan huivista koko eilisen päivän osuuden. Oli pudonnut pois yksi langankierto, jota en ollut huomannut kun laiskuuksissani en ollut laittanut silmukkamerkkejä joka kuvion kohtaan. Purkaminen ja silmukoiden poimiminen pitsiosuudella vei aikaa senverran, että vasta puolilta päivin pääsin lähtemään äänestämään.

Äänestyspaikka oli muuttunut ja tohkeissani porhalsin entiseen paikkaan vaikka olinkin katsonut äänestysilmoituksesta uuden osoitteen. Mutta kun ei mene jakeluun niin ei. Uusi paikka löytyi kuitenkin helposti ja pääsin jonon jatkoksi. Siis ihan oli jonoa sekä ilmoittautumiseen, että äänestyskoppiin. Sain kuitenkin homman hoidettua muutamassa minuutissa ja sitten suuntasin vaalikahville.

Vaalikahvipaikaksi valitsin Jumbon kun siellä ei ole tullut käytyä pitkään aikaa. Kahvin vaihdoinkin sitten lämpimään leipää, joka todellakin oli vaan haalea oliha kokkipoika sen pikaisesti lämmittänyt  silikoniläpysköjen välissä parilalla. Ennen sentään leipä pariloitiin siinä asiakkan odotellessa. Minusta ei seisonut leipä lämmitettynä ole ollenkaan yhtä hyvää kuin juuri pariloitu. Nälkä sentään lähti ja ainakin ruokahalu.

Kiertelin vähän katselemassa siellä Jumbossa ja kun olin ottanut leivän kanssa vain vettä niin meninki sitten kahville Coffe Houseen. Siellä otin kahvin kanssa jonkun suklaisen kakkupalan ja istuskelin melko kauan nauttien ja herkutellen. Kävin sitten vielä alakerroksessa ostamassa vaalivalvojaisia varten viinirypäleitä, yhden pullan ja sipsejä. Valkoviini-mehu-vesi-boolia laita kahvin kanssa sitten valvojaissyömisiksi.

Kotimatkalla poikkesin vielä L-kaupassa, mutta pääsiäisnarssissit olivat loppuneet, joten ostin vain tomaatteja. Koko kierrokseen meni aikaa lähes 5 tuntia. 

Muuten... Jumbon S-kaupassa oli juhlamokka yli 4 euroa ja presidentti yli 5 euroa paketti. Onneksi tuli viikolla ostettua tarjouksesta muutama kahvipaketti, mutta kyllä nyt pitää vähän miettiä josko kesällä keräisi vadelman lehtiä teetä varten. En sentään rupea ohranjyviä itse paahtamaan, mutta aikamoinen on hinnannousu ollut vuoden aikana.

No niin, nyt vaalituloksia seuraamaan ja kahvia tippumaan. Mukavaa iltaa itse kullekin blogivieraalle!

PS. Nyt vaalitulosten ollessa viimemetreillä katselin joidenkin kuntien tuloksia. Kun en tunne tarkemmin laskentatapaa niin vähän oudoksutti se, että joissakin kunnissa eniten ääniä saanut ei tullut valituksi kun taas nolla ääntä saanut tuli valituksi. ihmeellistä tuo politiikka.

Viikolla kävin serkulla kylässä ja aina vaan 3 vuotta sitten viemäni orkidea kukki ja ilmajuuret olivat lattiaan asti.  On kuulemma kukkinut kaksi kertaa vuodessa ja monta kuukautta yhteen menoon.

Tänään poikkesin lemmikkimessuilla siilejä tapaamassa. On ne vaan niin ihania ja paljon oli ihmisiä kyselemässä siilitietoa.

Iltapäivällä olin ogelissa neuletapaamisessa. Nyt ei väkeä ollut jkovin paljoa. Lienee kaunis sää verottanut asiakkaita ja neulojia. Marsu oli tehnyt söpön tossun ja pöydillä oli pääsiäiskoristeita ja suklaamunia.

Kaikkiaan päivä oli kaunis, aurinkoinen ja lämmin. Olisi oikeastaan pitänyt viettää se ulkoillen, mutta jospa huomenna äänestyksen ja vaalikahvien jälkeen olisi aikaa ulkoilulle.

Tänään olin hetken aikaa lipasvahtina lähikirjaston ennakkoäänestyspaikalla. Paljon kävi äänestäjiä, melkein koko ajan oli pieni jono äänestyskopille. Lippaaseenkin kilahteli välillä kolikoita, välillä suhahteli setelirahaakin. Joku oikein kysyi keräyslipasta kun ei heti huomannut sitä. Joillakin selvästi kuului äänestämiseen myös keräykseen osallistuminen. Pieni ele - keräys menee eri vammaisjärjestöjen hyväksi. Oli ihan mukava olla pienellä panoksella mukana.

Tänään oli jälleen Menitan käsityötapaaminen. Väkeä oli aika paljon ja pöydät täynnä, mutta osa vakikävijöistä taisi olla neuleretriitissä. Paikalla oli myös kuvaaja ja juttua tapaamisestamme tulee varmaan Espoon seurakunnan lehteen. KristiinaS on tehnyt aivan upeita pääsiäiskukkoja ja minäkin sain valita yhden. Voi, että on ihana. Kiitos KristiinaS. Hm. Muutamat tekivät myös aikamoiset lankaostokset, mutta en huomannut kuvata niitä pulleita ostoskasseja.

Aamulla saapui kaksi herraa ovelleni. Urho-siili tuli muutamaksi päiväksi hoitoon. Urho on nukkunut niin umpiunessa ja nukkuu edelleen, että äsken piti käydä kokeilemassa josko siellä kopassa on  mitään. Eipä Urho edes tuhahtanut. Iltaruoka on kupissa odottamassa. Voi olla, että Urho vähän vierastaa ja odottaa valojen sammumista.

Päivällä olin serkkutapaamisessa. Kävimme syömässä kaupungilla. Ruokapaikan etsimisessä meni hetken aikaa kun yksi ei tahtonut sinne missä viimeksi söimme, toinen ei toiseen paikkaan ja kolmatta paikkaa ei ollut enää. Kalliskaan ei olisi saanut olla, muttaei sentään määkkäriin... Noin kuuden tai seitsemän paikan jälkeen päädyttiin Foorumin Chicos'iin. Ruoka kelpasi kaikille, tarjoilija oli harvinaisen reipas ja rempseä. No, viinien ja konjakkien kanssa lasku oli hieman yli tavallisen lounaspaikan, mutta menihän meillä siinä pari kolme tuntia.

Illalla kävin vielä Kansallisarkistossa kuuntelemassa luentoa valkoisten sotajoukkojen tekemisiin liittyvien muistelemisten keräämisestä ja arkistoinnista. Muutama uusi kirjan nimikin tuli esille. Pitänee etsiä kirjastoista luettavaksi. Väitöskirjojakin on aiheeseen liittyen tehty. Aikoinaan asia on ollut hyvinkin karvas ja arka käsiteltäväksi. Nyt ehkä voisi uskaltaa selvitellä noitakin vaiheita kun mukana olleet ovat poistuneet keskuudestamme.

Eilinen päivä meni paljolti nettiä seuratessa. Japanin tsunamionnettomuus näyttää valtavalta ja vielä ei ole edes päästy kunnolla tuhoja tutkimaan. Japani on kyllä kehittynyt valtio, mutta luonnonmullistuksille sekään ei voi mitään. Menehtyneitten omaisille osanottoja ja pelastustöissä mukana oleville  henkistä kestävyyttä.

PS tänään Menitaan.

Mukavaa naistenpäivätiistaita kaikille blogiini poikkeaville. Ja mukavaa laskiaistiistaita myös. Päivästä näyttää tulevan pilvinen, lämpötila nollan paikkeilla. Mäkeä en taida mennä laskettelemaan, mutta muuten voin ulkoilla varovasti. Eilen ainakin oli kovin liukasta kun tuttavaani taluttelin käsikynkässä labrakokeisiin. Lapsuudessa äiti laittoi mäenlaskuun naapurin ojantörmälle. Piti huutaa pitkiä pellavia. Laskettelun jälkeen saatiin pullaa kuuman maidon kanssa.

Rouva A kyseli eilen neuletapaamisista ja päätimme pitää sellaisen meillä tänään kun ei muuallakaan niitä ollut. Olikin kiva tehdä yhdessä rennossa meiningissä. Välillä kahviteltiin ja syötiin vihanneskeittoa. Aikaakin kului 6 tuntia ja illan turkoosiksi värjäytynyt taivas kruunasi yhteiset hetkemme.  Kiitos mukavasta seurasta!

Olin menossa kauppaan kun isosisko soitti ja kysyi jotain lankaa, jota lupasin katsoa. Ei sitten juuri sitä löytynyt. Mua kun jurppi se eilinen kakuntekelekin, niin jotain piti saada lohdutukseksi. Ostin sitten noita kulhoja kun käyvät sekä uuniin, pakastimeen että tiskikoneeseen, joista viimeksi mainittua mulla ei ole. Oli siellä samaa sarjaa pienempiäkin kippoja, joita katselin sillä silmällä, mutta jätin vielä ostamatta. Nämä kulhot sopii mulle soppalautasiksi, ei loisku liemet laidan yli. Ja äitienpäivälahjaksi ajattelinkin ne itselleni. Saa lapset ostaa niitä pienempiä sitten jos haluavat, nämäkin kyllä riittää.

Ekebodesign-blogissa näin kuvia ihottumasta jaloissa. Tuli mieleen, että olisiko minullakin samaa kun eilen oli uudet sukat jalassa ja illalla alkoi helkutinmoinen kutina. Jopa yöllä piti nousta rasvaamaan jalkateriä. Vieläkin ihoa polttelee ja kutiaa kuin hyttysen pistojen jäljiltä. Onkohan muille punasävyiset tai muut langat aiheuttanee ihottumaa ja kutinaa.

Pakkasten jatkuminen alkaa tuntua tylsältä. Vähän masentaa sekin kun tuttavalleni alkaa kolmas kerta sytoja, olen huolestunut. Viime viikolla sairaalassa ollut on päässyt välillä kotiin. Vein sairaalaan viimeisellä käynnilläni lämpösydämen. Samanlaisen ostin itselleni. Se on hyvä lämmike siilille matkoilla. Samalla ostin pieniä tarralappuja, jotka on tarkoitettu sivujen reunoihin. Tänään oli myös Priiman tapaamisessa. Oli kovasti porukkaa ja puheensorinaa sen mukaista.

Laitanpa tähän nyt sen runon, jonka äiti kirjoitti Sieviläinen-lehden haastattelijalle v 1989. Pöh. En saa runoa nätisti kun tulee isot rivinvälit, mutta en nyt jaksa sen kanssa vääntääkään.

Korvenkasvatti

Kävi tässä Kääriäinen

kulki kullannuppulainen

kaivo mullat,

kakisteli kullat.

Vanhoja uteli asioita

pulasta, puutteesta

leivän muistoja,

muistoja menneitä.

Puhuttiin petäjästä peräti

kakusta kahdeksantoistavuojen

ei sitä nuoret muista

Me vanhat

joskus muistellaan

lastenlapsille haastellaan

lapset kyllä kuuntelee.

Toisillensa huutelee

Mummut on kovia

valehteleen

luulevat, että uskotaan

heijän juttujaan.

Aina vaan pakkaset jatkuu. Onneksi eilen kävi kivoja vieraita. Heitä varten tein laskiaspullia marsipaanilla ja kermalla. Maistakaapa tekin!  Vierailta sain ihania kukkia, kiitos! Tänään taas menen käymään sairaalassa tuttavaani katsomassa. Ogelin tapaamisen taidan laistaa juuri pakkasen takia kun pitäisi sieltä sitten monella kulkuvälineellä mennä Töölöön.

Postin touhut ihmetyttää vähän väliä. Oma kaupunki -sivuilla kerrotaan, että "Ykkösluokka pitää merkitä, jotta se erottuu helposti muun postin joukosta ja lähetykset saadaan toimitettua vastaanottajalle pääsääntöisesti yhden yön jälkeen." Ei siis ilmeisesti riitä, että laittaa ykkösluokan postimerkin. Joku kirjoittikin asiasta blogissaan (en muista, kuka), että jopa postissa otetaan maksu ja laitetaan ykkösluokan merkki, mutta ei kerrota, että pitäis laittaa myös priority-lappu, muuten menee kakkosluokassa. On tainnut kaikki keltaiseen laatikkoon laitetut ystävänpäivän kortit mennä kakkosluokassa ykkösluokan maksulla. Posti ilmeisesti yrittää saada kaikki lähetykset kakkospostiksi, kun ei ykköspostit tahdo ehtiä ajoissa.

Eilen kävin kaupungilla monessa paikassa.

Ensin Töölööseen ja  Astialiisaan. Siellä ihailin monia lapsuudenajan kuppeja ja kippoja. Ostin myös pari kirjaa, astioita en ostanut. Ostin kirjat Arabian astiastoja ja Arabian kahvikuppeja ja mukeja. Kirjasarjaan olisi kuulunut vielä kolme muuta (kannut, juomalasit, purkit), mutta ne jäi mietintään.

Sitten poikkesin pariksi tunniksi Töölön sairaalaan ystävää tapaamaan. Kävimme kanttiinissa kahvittelemassa ja muuten juttelimme enimmäkseen käsitöistä kun viereisen sängyn potilaskin oli käsityöihmisiä. On muuten sairaaloissa hienot sängyt nykyään, sähköllä nousee etu- ja takaosat sekä koko sänkykin. *Vilkutuksia rouva M:lle*

Vielä kävin Kansallisarkistossa kuuntelemassa Tauno Tukkisen luentoa punaisten surmien tietolähteistä. Olipas eläväinen luennoitsija. Kyseli ja arvuutteli meitä "kerronko... en kerro, arvatkaapa... se on salaisuus... no jos nyt teillä vähän... tätä ei kukaan tiedä...": välillä kädet teki suuria kaaria, välillä luennoitsija näytti jotain sivua etupenkkiläiselle "katso, katso nyt itse, arvaa mitä siinä on". Ei tullut aika pitkäksi eikä nukuttanut. Tosin välillä en kyllä tiennyt mistä asiasta oli oikein kysymys. Yhden Tukkisen julkaisun sain samalla. No, illalla kotona kyllä sitten nukutti mukavasti.

Hyvää ystävänpäivää kaikille blogiini poikkeaville!. Pakkasesta huolimatta kevät on tulossa nurkan takana. Toivottavasti flunssat pysyvät poissa tai ainakin menevät ohi nopeasti. Minä sain muutaman ystiskortin ja vaan muutaman kortin itsekin lähetin.

Tulipa mieleen sanat  "makeaa teetä". Missä lie olen tuon kuullut, mutta rupesi tekemään mieli teetä ja sen kanssa tietysti korppuja. Lapsuudessani oli sokerikorput suosiossa ja maistuupa ne vieläkin. Nyt laitoin päälle appelsiinimarmelaadia ja jos tarkemmin katsoo niin voitakin näkyy. Jos korppu on ilman marmelaadia pelkän voin kanssa, niin kastan sen teehen, maistuu herkulliselta siten.

Edit: Lämmin leipäjuusto ja lakkahillo iltapäiväkahvin kanssa. Maistuisko sullekin?

Kaikenlaista sitä tulee yöllä mieleen kuten vanhat mitat. Pyörittelin niitä ajatuksissani. Millimetri, senttimetri, desimetri, metri, dekametri, hehtometri, kilometri. Gramma, dekagramma, hehtogramma, kilogramma, leiviskä, senttaali, tonni. Mitenkähän noita mittoja voisi saada käsitettävämmäksi. Matkalaukku painaa vähän yli leiviskän, iso ihminen senttaalin verran. Tonnikeiju on kyllä ihan eri ulottuvuus. Lapsuudessa puhuttiin perunahehtoista. Ei ne kyllä tainneet hehtogrammoja tarkoittaa, olisiko ollut hehtolitroja eli satoja litroja. Viljaakin taidettiin mitata hehtoissa. Hehtoisaa päivää vaan blogissa poikkeaville!   :=)

Kävin illalla tutustumassa uuteen kotiin ja Urho-siiliin. Urho on albiino eli valkoinen ja punasilmäinen. Herttaisen kesy ja antoi silittää nenänpäätä. Urho on meidän Iidan entisen sulhon jälkeläinen, joten melkein sukua. Vein Urholle tuliaisiksi matopurkin ja orjillensa kahvia. Sitten vähän syötiin herkullista kasvis-sieni-vuokaa salaatin ja punaviinin kera, päälle maitokahvit. Sain vielä mukaan muutaman lehden, joita on kiva lukea illalla. Kiitos Josa!

Sataapa taas lunta/räntää pitkästä aikaa. Muutenkin on ollut vähän nuutunut olo. Tuntuu, että ei saa mitään aikaan. Onneksi tänään on Priiman tapaaminen ja huomenna tiedossa kyläilyreissu.

Vihdoin ja viimein aurinkokin tuli esille. Lumi häikäisee niin, että pitää hakea aurinkolasit esille. Citypuput ovat juosseet pihan täyteen jälkiä. Missähän ne nukkuu päivisin. Jossain lumen alla varmaan. Auringonpaiste piristää ja parvekkeella mittari näyttää +20 (auringossa). On kyllä plussan puolella muutenkin, koska kanerva oli juonut vedet lautaselta ja piti laittaa lisää.

Maanantaina olin hammaslääkärissä ja kyllä oli mukava kokemus. Puudutuksen pistäminen ei tuntunut missään, mutta puudutti ihan sopivasti. Minä kun pelkään hammaslääkärissä nenänpää valkoisena niin, että kädet tärisee. Perjantaina  on seuraava aika. Toivottavasti ei tule pahoja yllätyksiä.

Pitääpä laittaa vähän muistiin mitä kaikkia juhlapäiviä keväällä onkaan jotta osaa leipoa tai laittaa siman käymään ajoissa.

 Eli 5.2 Runeberginpäivä, 14.2 ystävänpäivä, 6.3 laskiassunnuntai, 8.3 naistenpäivä ja laskiaistiistai, 24-25.4 pääsiäinen, 8.5 äitienpäivä.

Luminen vuodenvaihe on ohitettu. Joulukoristeet on saatu laatikkoon ja jouluruuat syötyä. Oiskohan jossain jo mämmiä myynnissä. Ei pakastettua vaan ihan tänä vuonna tehtyä. 

Käsityötapaamisetkin alkaa taas, torstaina Priimassa ja lauantaina Ogelissa. Kiva.

Sain Sannalta ihanat siilikorut. Kirjeessä kerrottiin että siilit olivat Sannan isän laatikoitten kätköistä löytyneet ja Sanna teki niistä korut ihan minulle.  *sniif*. Sannahan tekee koruja ihan myyntiin  Elvari-nimellä ja minullakin on niitä useampi. Kiitos ja halit sinne. 

Kiitos kaikille blogissa vierailleille ja uudenvuoden toivotuksista. On aina mukava saada kommentteja. Yritän käydä vastavuoroisesti blogeissanne ja käynkin, mutta aina en ehdi kommentoida. Toivottavasti teidänkin vuosi jatkuu hyvissä merkeissä.

Pakkasta ja lunta on nyt ollut omiksi tarpeiksi. En ole juurikaan käynyt ulkona, mitä kuoharia etsiskelin viikon alussa. Oli niin liukasta silloin, että piti oikein miettiä reitti bussipysäkiltä kotiin. Muutenkin se oli aika vivahteikas matka. Menin siis vartavasten keskustaan yhtä pulloa ostamaan. Laskin, että äkkiä teen ostoksen siinä asematunnelista citykäytävään olevassa A-kaupassa ja ehdin samalla lipulla takaisin. No kauppaa ei löytynyt, oli joku remontti menossa. Muistin, että yliopiston suuntaan oli toinen A-kauppa, sinne siis. No, sielläpä olikin apteekki. Vähänkö kenutti kun piti taas ruveta miettimään menosuuntaa uusiksi. Stockalla muistin olevan ainakin viinikaupan ja päätin, että muualta en enää etsiskele. Stockkallahan oli se uusi laajennusosa ja eksyin ihan totaalisesti siellä. Lopulta löysin A-kaupan peränurkasta kulman takaa ja sain ostokseni tehtyä. Sitten kipinkapin asemalla, että ehdin junaan. Asemallapa oli näytöt sekaisin tai toimimattomia ja ihmiset ihmettelivät mikä juna olisi lähdössä seuraavaksi. Käännyin ympäri ja näin bussin 40 laiturissa, niinpä suuntasin sinne. Muutama metri enää, mutta bussi lähti. Siispä junalle päin, no sekin oli jo liikkeellä. Taas bussien suuntaan, koska bussi 63 oli tullut lähtölaituriin. Sekin ehti lähteä ennenkuin ehdin kyytiin. Lopulta jäin odottamaan seuraavaa bussia, mutta aikaa kului ja muutamalla minuutilla meni lippu vanhaksi. Pääsin sitten seuraavalla bussilla toki kotipysäkille ja kevyenliikenteen kautta kiertämällä sain pullon ehjänä kotiin asti.  Olin lähtiessäni vienyt roskapussin ja todennut ajoradan liukkaaksi, joten arvo-ostoksen vuoksi kannatti kiertää hiukan.

Vuodenvaihteen seutu meni käsitöitä tehdessä. Sain Priiman joululahjalangasta tehtyä töppöset. Tuli ihan kivat, mutta vähän isot. Arvaiskohan laittaa pesukoneeseen huopumaan. Lanka Freedom, 100% villaa, puikot 5,0 bambut. Lankaa meni muutama metri vaille 200 grammaa. Ohje tuli lankojen mukana.

                   Hyvää Uutta Vuotta!

Näin Viattomainlastenpäivänä minulla on tapana tehdä täytekakku ja vieraitakin käy. Tänään on luvassa vieraita jo ennen puolta päivää. Eilen paistoin kakkupohjan ja aamulla tein täytteet ja koristelin kakun. Aika omatekoisen näköisiä minun kakuistani kyllä tulee. Pullaa, torttuja, taatelikakkua ja pikkuleipiä on tarjolla kahvin kanssa. Kuohariakin hiukan, jos passaa ja autoilijoille mehua. Käykääpä ottamaan!

Edit: Sain kukkia, kahvia, karkkia (muistattehan Alku-toffeen). Kiitos ystävät. Oli kiva tavata.

Joulu on kohta ohi ja kevättä kohti ollaan menossa. Kinkut ja laatikot on syöty, jämät enää jäljellä. Taatelikakku teki kauppansa niin, että pitänee tehdä lisää. Käsitöitä olen vähän tehnyt, purkanut, tehnyt uudestaan ja purkanut taas. Eipä ole tainnut yhtään kerrosta tulla lisää siihen mitä oli viikko sitten. Lukemista on onneksi ollut riittävästi. Tänä iltana/yönä luen loppuun Postikorttimurhat. Saakohan sitä sitten ollenkaan nukuttua.

Sain kivan kukan, nimeä en tiedä,  ja toivon, että se kestää kauan ilonani.

               Hyvää Joulua kaikille blogini lukijoille!

Taas on tullut lunta koko päivän. Onneksi eilen oli parempi keli kun kävin Ogelin tapaamisessa. Nyt jää jouluostokset vähiin kun ei viitsi tuolla lumisateessa kävellä. Kaupoissa ois sitten ihan hikinen ja märkä. Suklaarasia ja joulutähti saa nyt riittää muutamalle lahjottavalle.  Taitaa tulla valkea joulu nyt toden teolla. Vaan mitenkähän työmatkalaiset huomenna liikkuu.

Eilen tuli käytyä joulumarkkinoihin tutustumassa. Rouva M oli seurana. Kampin Narinkkatorilla oli paljon myyntikojuja, mutta kauan ei tarennut olla paikoillaan eikä kuviakaan juuri voinut ottaa kun sormet jäätyivät. Poikkesimme kahville citykäytävässä ja sitten Stockalle vähän lämmittelemään ja joitakin ostoksia tekemään.  Espalla myös käveltiin pikaisesti kojurivistö läpi. Luciakulkuetta oli ollut ajatus jäädä seuraamaan, mutta minulla oli kiire kotiin ja kylmäkin vähän tuli. Sain rouva M:ltä kauniin joulutähden . Kiitos seurasta ja kukasta!

Lunta tulvillaan, koko tämä maa. Toiset jalkakäytävät puhdistettu esimerkillisesti, toiset taas antavat toisen esimerkin. Mistähän se kaupunki sen maksun ottaa kun ei aura-autoa näy viikkokausiin.  Päivällä kävin itiksessä enkä mennen tullen nähnyt ainuttakaan aura-autoa kaduilla. Uskomatonta. Kyllä ennen lumipyryn aikaa aura-autot pyyhälsi vähän joka kadulla, nyt ei  varjoakaan sellaisesta. Odottaakohan kaupunki, että vielä tulee vesikelit ja lumet sulaa ennen  vuodenavaihdetta. 

edit: Vähän kiukuttelua tähän vielä. HS nettiuutisissa: "Staran eli entisen Helsingin rakennusviraston tuotanto-osaston aurauskalusto ja miehistöt olivat täystyöllistettyjä lauantaina aamuyön tunneista iltaan. Keskustaa puhdisti 12 miestä kalustoineen lähes tauotta." Mitä himpskattia, vai 12 miestä töissä ja jumalaton lumipyry menossa. Porukkaa pitäisi olla 21 tai mieluummin 120, että lumet sais pois äkkiä ja liikenteen toimimaan.

Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille blogissani poikkeaville!

Edit-täti kävi laittamassa lipun salkoon

Tumma suklaahan on terveellistä, eikös vaan. Piti ostamani yksi sellainen. Tuli pari muuta mukaan. Hyppäsivät koriin ihan niinkuin langat lankakaupassa. Nyt on hyvää namia ja sain pari hyvää kirjaakin luettavaksi. Kiitoksia vaan. Näillä kyllä pärjää itsepäisyyspäivän ylitse kun on lanttulaatikkoa ja sillisalaattia jääkaapissa. Niin, ja illalla Priimassa vietetään neuleporukan pikkujoulua. Koskahan sieltä mahtaa olla kotona.

Eilen oli viimeinen kerta sukututkimuskurssilla. Kuulimme kertomuksia opettajan esipolvien elämästä. Samalla reissulla kävin viemässä tuttavalle lukemista. Matkalla näin puiston puihin viritetyllä narulla vaatteita lumituiskussa liehumassa. Mikähän tarkoitus niillä mahtoi olla. Opiston aulassa oli esillä erilaisia kankaisia joulukortteja ym kauniita, jouluisia pikkutöitä. En huomannut mitään selostusta, missä työt oli tehty.

Yöllä oli tullut lunta ihan mukavasti ja lisää tulee. Onneksi ei tarvitse lähteä ulos muuta kuin huvikseen kävelemään.

Läksin saattelemaan vieraita kotimatkoilleen. Asemalla oli osa junavaunuista kauniin vihreitä. Tosin meille ei selvinnyt syytä. Olisiko luomuvaunuja ja vain luomumatkustajille. :)

Kun "kasvissyöjä" Vanhinsisko oli saateltu bussilleen, niin pikkusiskon kanssa menimme Heseen ja söimme oikein herkullisen ja täyttävän kana-aterian. Tuo kasvissyöjä on lainausmerkeissä siksi että Vanhinsisko sanoo olevansa kasvissyöjä, mutta syö kyllä kinkkusalaattia, broilersalaattia ja nakkimunakastakin otti lisää. Salaatteja kuulemma syö mutta ei lihaa. Hm...

Pikkusiskon päästyä junaan, poikkesin eduskunnan kirjastoon uusimaan lainan ja hakemaan pari uuttaklin kirjaa. Matkalla näin kadulla kastemadon. Taitaa olla jo melkoisen vilpoista ulkosalla maanpinnalla. Kirjaston aulassa oli kauskannäköinen "kirjakuusi. Noinhan sitä vois säilyttää kirjoja kotonakin.

Edit:    Pakko viel laittaa tähän pätkä Susikairan akan muuttosattumuksista:

"Olin purkamassa täällä uudessa kodissa ja isännät pakkaili vanhasta paikasta tavaroita ...hmmm... tehokkaasti ja miehekkäästi;D Jätesäkeistä löytyi mm. roskia ja kenkiä ja vaatetta. Kaikki samasta säkistä. No oma moka, kun en ollut vienyt roskasäkkejä aikanaan roskiin. Purkaessa kaadoin säkin sängylle ja siinähän ne pizzasta irrotetut jalapenot tökötti tanssikengässä: )  "

Vähän kiertelyä itiksen kaupoissa, ruokailua ja kahvittelua. Illemmalla kuten kuvasta näkyy.   :)

Tänään läheinen K-kauppa tarjosi lohisoppaa. Kävin ensin itse syömässä ja sitten vein siskotkin "ulos" lounaalle.  Huom. Marsu, siskot on taas kylässä.  :=)

Mentiin sitten vielä velipojan 80v synttäreitä viettämään. Varsinainen merkkipäivä on vasta joulukuun puolella, mutta päätettiin yllättää nyt. Kakut, pullat ja kahvikupit kainalossa mentiin. Toivottavasti yllätys oli mieluinen. Ykskaks alkoi palohälytys huutaa. Katsoimme ikkunasta kun paloautoja saapui siniset valot vilkkuen. Kesti hetken aikaa kun hälytysääni vaimeni. Velipoika sanoi, että niitä hälytyksiä tulee aina välillä ja ovat vikahälytyksiä.

Tämä päivä meinasi mennä ihan harakoille. Aamukahvit myöhään, vähän papereiden perkaamista ja päivänokosille. Hitaasti herätessä päätin ottaa pölynimurin edes esille. Inhoan imuroimista ja mietinkin, että saako imuria potkia. Vähän siinä piristyin ja ajattelin imuroida edes sohvatyynyjen alustat. No, samalla siinä meni nojatuolien imurointi ja loppujen lopuksi lattiatkin. Sitten äkkiä suihkuun ja serkun luo kahville. Tarjolla olikin oikein hillomunkkeja ja suklaakääretorttua. Samalla reissulla sain itselleni kotipaikkakunnan lehtiä ja poimin konnalle vähän voikukanlehtiä, vaikka olivatkin jäässä. Kävin vielä kotimatkalla kaupassa ja ostin yhden kanervan. Ostamalla 5 kanervaa olisi kappalehinta ollut halvempi, mutta mitäpä sitä niin monella.  Samettikukistakin muutama vielä sinnittelee. Nyt on parveke talvikunnossa, autossa talvitossut ja huomenna saa odotella lumipyryä.   :)

Kun tänään ei kaupat olleet auki, niin kiertelin myyjäisissä. Ensikis menin Ponnen majalle, jossa oli Purppurataivaan joulumyyjäiset. Ostin valmiita kortteja ja kynttiläkortteja. Mukava ostaa kauniita kortteja kun itse en osaa ihan noin hienoja tehdä.

Sitten poikkesin itiksen markkinoille. Grillimakkaran ja lettujen jälkeen osuin vaaleanpunaiselle teltalla, missä menikin sitten melkoinen tovi. Teltan Elvari-korut oli niin ihania, että en meinannut saada silmiäni niistä irti. Pakko oli ostaa muutama, siis ihan useampi. Pidemmän kaulakorun sain Sannalta lahjaksi kesäisen Roosanauha-kävelytapaamisemme muistoksi. Kiitos.

Ostin itselle kauniin liinan. Ostamani korut liinan päällä ja lahjaksi saatu on oikeanpuolimmainen.

Ihailin myös kauniita lasten villatakkeja. Taisivat tosin olla keinokuitulangoista.

Otin noin viikko sitten kaktuksen parvekkeelta sisätiloihin kun arvelin, että saattaa yöllä olla pakkasta. kaktuksessa oli pieniä nuppuja ja nyt ovatkin sitten jo auenneet ihan täysillä. Taitaa koko kukkiminen olla äkkiä ohi kun sisällä on kovin lämmintä.

Aamulla oli kivaa ohjelmaa tiedossa. Kävin ulkoiluttamassa autoa Malmin suunnalla ja samalla sain opastetun kiertoajelun alueella. Useampikin kierros tuli kun ei löytynyt sopivaa parkkipaikkaa erään oven edestä. No, se oli sen putiikin tappio. Eräs Au-liike oli myös hyödyllinen löytö. Voi joskus olla tarpeellinen itsellekin. Mahtavat vihannestiskit myös näin ja oli ihan pakko ottaa kuva komeista purjoista. Noi oli käsivarren paksuisia. Omat on ihan ruipeloita peukalonpaksuisia vaan. Oravannahkakauppaa myös käytiin. Sain sämpyläkahvit ja muutaman kirjan oman sukkavaraston hiukan vajetessa. Kiitoksia kovasti.

Illemmalla oli taas käsityötapaaminen Priimassa. Nyt näyttää olevan tulossa tuubikaulaliinoja vähän joka puolella. Kuvassa olevat ovat noin 100-110 senttiä pitkiä ja noin 13-15 cm leveitä. Yhdellä neulojalla oli tekeillä tuubi nelosen puikoilla ja silmukoita 120 (muistaakseni). Eräällä taas oli tekeillä joku "arvaa mikä" -neule.

Liike oli laittanut lankavyyhtejä hauskasti vanhaan puolauskoneeseen (?).

Otin pari kuvaa ihan koemielessä. Ensimmäisen otin niin, että tarkennus oli kukan keskelle. Toisen otin niin, että ensin tarkensin valkoiselle paperille ja sitten otin kuvan kukasta. Minusta vasemmassa kuvassa on kukkien väri lähempänä oikeaa, toisesta kuvasta tulikin aika tumma.

Tuntuu välillä, että nykyään ei saa hyvää palvelua mistään. Tänään olin tosi tyytyväinen kun kävin Tapiolan Stockmannilla. En kylläkään ostanut yhtään mitään. Tapasin tyttäreni ja tyttärentyttären, joiden kanssa menimme kahvittelemaan sinne Stockan kolmanteen kerrokseen. Päätimmekin sitten ottaa jotain suolaista ja lopulta kuitenkin söimme lähes "oikeaa" ruokaa. Pizzan päällykset sai itse kerätä kuppiin, josta ne laitettiin pizzapohjan päälle paistumaan.  Valinnanvaraa oli runsaasti ja kokki kehoitti valitsemaan ihan oman mieltymyksen mukaan. Lohikeitto tuoksui herkulliselta ja paistettu lohikin kiinnosti. Otin sitten kuitenkin uunimakkaran kun en sitä kotona yleensä laita. Edelläni oleva otti kaksi makkarapalaa ja minä kysyinkin sitten kokilta, että kuuluuko annokseen yksi vai kaksi palaa. Kokki sanoi, että saa ottaa yhden tai kaksi tai vaikka kaksi ja puoli. Otin vain yhden. Salaattiakin oli monenlaista ja tuoretta leipää. Kaikki sujui jouhevasti ja ruoka oli hyvää. Joimme vielä kahvit päälle ja rupattelimme hevosista ja koulunkäynnistä. Aikaa meni parisen tuntia.

Reissun tein bussilla 550 ja on kyllä mukava kun bussi kulkee 4-5 minuutin välein. Ei siinä ehdi paljon hengitys tasaantua jos myöhästyy yhdestä bussista kun jo tulee toinen. Porukkaa oli bussissa mennen tullen ihan täynnä. Mennessä oli paljon nuoria koululaisia ja hälinä sen mukainen.

Hitsi kun on tullut ikävä mainos sivun alalaitaan. Useimmilla Vuodatuksen blogeissa se on, mutta ei kaikilla. Jos noita rupeaa enempi vilkkumaan tekstien päällä, niin pitänee siirtyä muualle tai lopettaa koko blogihomma.  Oikein sylettää nyt.

Tänään on kakkukahvipäivä ja sitä varten eilinen olikin iha hurlumheitä kun aamulla ensin nukuin myöhäseen ja sitten piti katsoa Derrick ennen Tapiolaan lähtöä. Tapiolasta piti käydä hakemassa lakkahilloa tämän päivän kakkuun ja samalla kahvittelin tyttären kanssa. Tuossa lakkahillossa on sokeria vain 20% kun kaupan hilloissa on noin 40%. Aika vierähti kummasti siinä kahvitellessa ja kun Marsu sitten soittikin jo ja kyseli kyytiä Priimaan, niin tuli kiire hakea käsityö kotoa. Matkalla piti vielä poiketa Ogeliin kun sukkalanka meinasi loppua kesken. En ehtinyt koko päivänä syömään "oikeaa" ruokaa. Onneksi Priimassa oli pullaa ja kääretorttua, ettei ihan alkanut heikottaa. Priimassa oli porukkaa taas paikalla paljon ja tuoleja piti vähän etsiskellä. Ensi torstaina siellä onkin kuulemma joku tv-juttu tekeillä, joten kampaajan kautta paikalle.

Tänään sitten aamusta oli aloitettava siivous, mikä eilen jäi tekemättä. Ensimmäinen puhelinsoitto tuli jo aamusta ja ensimmäinen kahvivieras ennen puoltapäivää. Onneksi ehdin tehdä kakun valmiiksi ja siirtää osan tavaraa makkarin puolelle sekä kahvikupit valmiiksi pöydälle.  Vieraalta sain upean kukan, jota toivottavasti osaan hoitaa niin, että säilyy pitkään.  Kiitos rouva H.

Olin eilen ihan äimistynyt kun totesin aivosolujeni hitauden. Olen hakenut luonnosta kilpparille voikukanlehtiä yms ja kuivannut niitä. Tuoreenakin niitä olen antanut ja välillä sitten salaattia kun en ole ehtinyt/viitsinyt lähteä metsäkeikalle. Salaattia olen myös kasvatellut parvekkeella tai pitänyt vihanneslokerossa, että säilyy pilaantumatta. Joskus on vähän tympinyt lähteä aamulla voikukkia etsimään kun salaatit on loppu. Kilpparin ruoka-aika kun on aamulla. Eilen sitten älysin, että myös voikukanlehtiä voi säilyttää vihanneslokerossa niin on aamuksi valmiina. Että ihminen voikin olla täystollo kun ei kahteen vuoteen voi tuollaista älytä. Säilyyhän ne voikukat ihan yhtä hyvin siellä jääkaapissa kuin salaatitkin, tai paremminkin. Pakastaakin niitä tietysti voi, mutta pakastin on varattu siilin matosille ja mun ruuille. Kilpparille kuivaan noita lehtiä talveksi ja tuoreruokaahan ei sitten paljon kulukaan kun kilppari horrostaa useamman kuukauden.

Tänään kilppari makasi niin autuaan näköisenä lamppujensa alla, että ihan sen takia piti ottaa kuva. Olin vähän aikaisemmin käynyt hakemassa ulkoa voikukanlehtiä, vadelmapensaan lehtiä, mustaviinimarjapensaan lehtiä ja jotain muutakin mitä vielä luonnosta löytyy. Vielä on kilpparilla vähän aikaa nauttia syksystä ennen paastoa ja talvilepoa.

Aamupäivällä etsiskelin lankoja kun huomasin makkarin lattialla ison mustan ötökän vilahtavan. Äkkiä öttiäinen kiinni ja yritin tarjota sitä siilille, mutta Iida vain käänsi kylkeä. Pistin ötökän sitten pakastimeen muutamaksi tunniksi, mutta heitin sitten kuitenkin pois kun en ollut varma mikä se on. Aika lailla samannäköinen kuin jauhiaisten koppikset, mutta paljon isompi, noin pari senttinen.  Ei mulla ole tietääkseni jättikset päässeet karkuunkaan, joten ei kai niitten koppis tuo voi olla, vai voiko. Minkähän näköinen jättiksen koppis on. Harmi, jos oli sellainen ja heitin pois. Ois saanut jättisfarmin alkuun.

Lauantaina olin vanhan perheystävän hautajaisissa. Kaunis arkku kannettiin hautaan ja kukkatervehdykset luettiin haudalla. Sen jälkeen oli ruokailu ja kahvit. Monta tuttua tapasin samalla.

Tänään olin erään tuttavan kanssa Korkeasaaressa. Ilma oli lämmin ja kaunis. Väkeä oli melko paljon ja varsinkin lapsiperheitä niin, että kaikki eivät mahtuneet vaunuineen bussiin. Ulkoilma väsytti niin, että kotona sitten otin yli tunnin tirsat.

Ystävältäni saama kukka senkun komistuu parvekkeella.

Tänään poikkesin pienellä metsäkierroksella. Tapiolan ohi ajaessa näin, että nurmikko oli täynnään lintuja, lienevätkö etelään menossa. Yöllä oli ollut pakkasta, koska vielä puolenpäivän aikaan oli maassa kuuraa varjopaikoissa. Koristeomenapuista oli lehdet poissa, mutta pienenpienet omenat loistivat auringossa. Sieniretken saalis ei ollut mainittava, mutta herkullisen sienisalaatin laitoin heti kotiin päästyä. Kotimatkalla kylläkin kävin Munkkivuoressa syömässä herkullisen salaatin.

Kävin eilen läheisessä kukkakaupassa tilaamassa kukkia viikonlopuksi. Vähänkö yllätyin kun sisäänmennessä vanhempi herrahenkilö huiski luudan kanssa roskia lattialta niin että pölisi. Pääsin sentään ovesta sisäpuolelle. Vielä enempi hämmästyin kun näin tiskin täynnä kananmunia.  Myyvät kuulemma niitä. Enpä ole ennen ostanut kananmunia kukkakaupasta, enkä kyllä ostanut nytkään.

Kuva ei ole kukkakaupasta

Kiiressä sattuu kaikenlaista. Piti aloittaa uudet sukat, laittaa siilille iltaruoka ja itselle iltapala ja mesetellä joka välissä. Niinpä huomasin ottaneeni haarukan syömävälineeksi ja kun en viitsinyt takamustani nostaa koneen äärestä, niin söin jogurtin haarukalla. Onnistui se niinkin.

Vihdoin sain aikaiseksi ostaa uuden kännykän. Monta kertaa olen katsellut malleja netistä ja käynyt hiplaamassa muutamassa kaupassa. Uudet mallit ei oikein miellytä, enkä halua isokokoista vaikka siinä olisi millaiset nettiyhteydet ja videojutut. Tänään sitten päädyin Samsungin liukukantiseen malliin C3050. Värinkään valinta ei ollut erityisen vaikea kun en mustaa halunnut. Tässäkin kyllä on kaikenlaista erikoisuutta, josta ei minulle ole muuta kuin harmia.  Edellinen kännykkä kesti 5 vuotta (juurihan sen ostin). Kuvassa oleva vanha nokialainen on noin 10 vuotta vanha ja toimii edelleen. Vanha akku vaan ei kauan jaksa kerrallaan eikä tekstiviestejä mahdu muistiin kuin muutama. Toivottavasti tämä uusi nyt pelittää kauemmin kuin 2 vuoden takuuajan.

Eilen olin ystävien kanssa katsomassa oopperaa Taikahuilu. Oli mukava käydä oopperassa pitkästä aikaa. Nuortakin väkeä oli yleisön joukossa. Sain myös samalla reissulla kassillisen herkullisia omenoita. Kiitos, Marja.

Pellon pientareella -blogissa oli mielenkiintoinen postaus Patrik Borgin luennosta.  Sen mukaan liikunnan lisääminen pudottaisi painoa vain 1-3 kiloa kun taas ateriarytmin tasaaminen  ja syömiskäyttäytymisen normalisointi yli 10 kiloa kumpikin. Minä olen lisännyt kasviksien määrää moninkertaiseksi siitä mitä se on ollut 15-20 vuotta sitten, mutta paino ei kyllä ole laskenut vaan noussut. Limsojen juonnin olen lopetttanut jokseenkin kokonaan ja mehujen juonnin vähentänyt kymmenesosaan entisestä. Ei vaan auta, ei. Toisaalta, jos oisin mussutellut kaikki herkut ja mieliruuat, niin missä olisinkaan. 

Elintapamuutos vs. paino - arvio vaikutuksesta 100-kiloisella miehellä

Tänään sain iltapäivällä suruviestin. Tuttavani monen vuosikymmenen ajalta oli eilen nukkunut pois. Hän oli lähtenyt päiväkävelylle, mutta tuupertunut jo kotikadulla. Ei ehtinyt täyttää 80v, syntymäpäivä olisi ollut joulukuussa. Monia muistoja tulee mieleen, yhteiset lenkit ja ulkomaanmatkat, yhteiset juhannukset ja muut juhlat isossa ystäväporukassa. Nyt rivit alkavat harveta.

Kävin aamupäivällä Itiksen Tikatassa  käsityötapaamisessa. Osanotto oli vähän heikkoa, meitä oli vain kaksi neulojaa paikalla. Ihan mukavaa silti jutustella ja kahvitella käsityön parissa.  Pari kerää Regian uutta sukkalankaa oli ihan pakko ostaa kun väri oli niiiin ihana. Lisäksi ostin pari virkkuukoukkua "varalle".

Samalla reissulla etsiskelin ensi vuoden kalenteria itselleni. Stockalta en löytänyt, mutta Suomalaisesta löytyi kunhan ensi kysyin myyjältä, joka hänkin esitteli ensin koululaiskalentereita.  Ihan mieleistä en löytänyt koska pääosa kuulemma tulee vasta myöhemmin, mutta ihan kelvollisen sain kuitenkin.

Katselin myös kännyköitä, mutta jokaisessa paikassa näytti olevan vain pari mallia kultakin valmistajalta. Liukukantisia ei kuulemma enää ole ainakaan Samsungilla ja minua vähän epäilyttää kosketusnäytöt. Yhdestä nokialaisesta jo sanoin, että "otan sitten tämän", mutta maksun kanssa tulikin tenkkapoo. Ei voinutkaan maksaa käteisellä tai muutenkaan kerralla. Olisi pitänyt maksaa nyt 1 euro ja sitten tulisi laskuja kotiin 2 vuoden sopimuksella. Esillä oli hinta 126 eur   ja euron käteismaksulla hinta olisi ollut 46 eur (jos muistan oikein). Kun en halunnut millään vuosisopimuksella, niin myyjä häippäsi ja niin minäkin. Minä en tykkää noista kytkykaupoista enkä ruvennut edes kyselemään kuuluuko siihen hintaan myös joku liittymä. Mulla on jo liittymä enkä halua uutta. Pitänee ottaa oikein isommaksi projektiksi tuo uuden luurin hankinta.

Ihmettelin äsken outoa rapinaa parvekkeella. Sitten huomasin siellä pienen talitiaisen  lentelemässä. Raukkaparka oli ihan hädissään, mutta ei pahasti lennellyt laseja vasten. Kun menin parvekkeelle, jäi tintti kukkapuskaan odottelemaan rauhallisesti. Olisin voinut vaikka silittää. Avasin yhden lasin ja tintti lensi ulos. Etsiskelin sitten rakosia, joista lintu oli päässyt parvekkeelle, lasien välissä kun on vain 2 millin rakoset. Toisessa reunassa oli seinää vasten olevat tiivisteet vähän irrallaan. Sieltä lintu lienee pungertanut itsensä sisäpuolelle. Päästin linnun niin nopeasti vapauteen etten ehtinyt edes kuvaa ottaa ja miksipä olisinkaan pitänyt pientä ahdistuksessa tarpeettomasti. Mahtoikohan olla sama lintu, jonka olin näkevinäni eilen lentelevän parvekkeen ympärillä. Äitini sanoi aikoinaan, että linnun nokkiminen ikkunaan tietää viestiä, yleensä kuolemanviestiä. Sellaisia viestejä ei kyllä mielellään odota.

Ilmoittauduin Työväenopiston sukututkimuskurssille ja eilen oli ensimmäiset tunnit. Opistotaloa oli kovasti uudistettu sitten viime näkemän. (20v sitten). Ei ollut tungosta kuten muinoin syyslukukauden alkaessa. Sali kuitenkin tuli melko täyteen, joten hyvin oli kurssi kiinnostanut. Minulle tosin ei ollut tämän tunnin annissa mitään uutta. Luennoitsija kertoi jotain lapsuusmuistojaan ja kehoitti juttelemaan vanhojen sukulaisten kanssa. Saimme myös tutustua joihinkin sukututkimusoppaisiin. Luennoitsija myös kysyi pari kertaa jotain asiaa, mutta katseli samalla muualle eikä noteerannut yleisön vastausyrityksiä. Erikoisesti sitten ihnmetteli, että ei täällä nyt olekaan ketään..., on aina ennen ollut muutama. Ja taas katseli muualle, vaikka huudeltiin, että onhan täällä. Jakoi vielä jonkin paperin yhdelle, mutta ei muille, vaikka kuinka viittilöitiin. Kyllä pitäisi katsoa ympärille kun jotain kysyy, eikä sivuttain pitkin seiniä. Luennoitsija antoi vielä vanhentuneita tietoja mm seurakuntien sukuselvitysten hinnoista ja Kansallisarkiston aukioloajoista. Kyllä minusta luennoitsijan pitäisi selvittää tuollaiset asiat ihan ajantasalle varsinkin kun noista hinnoista on viime aikoina keskusteltu paljonkin sukututkimuksen keskustelupalstoilla. Tulee mieleen, että luennoitsija puhuu ikivanhoja juttujaan eikä seuraa aikaansa. Saa nähdä miten jatkossa sitten, tuleeko jotain kiinnostavampaa. Luennon jälkeen kävin opistotalon kahvilassa. Valittavana oli kaksi voileipää. Otin sillivoileivän. Se oli muuten hyvä, mutta leipä oli kova kantapala, jota ei saanut leikattua veitsellä. Kahvi oli hyvää. Kahvilassa oli vain muutama ihminen. Muistelen, että entisaikaan kahvila oli tupaten täynnä aina, meni sinne mihin aikaan tahansa. Olisikohan niin, että osa kursseista ei ole vielä alkanut.

Vanha akka opetteli tänään uusia reittejä ja sai samalla seuralaisen kustantaman aterian. Kiitos, oli hyvää. Lihapullapussi tuli kotipakastimeen tulevan varalle. Arvannette, missä tuli käytyä.

Nyt on ruvennut pikkuhiljaa korpeamaan kun ensi vuoden kalenteita ei vielä löydy kaupoista. On vain koululaiskalentereita, joissa on lukukausivuosi eikä kalenterivuotta. Alkaa olla useampia menoja jo kalenteriin merkattavana ensi vuoden alkupuolelle. Mur mur.

Kännykkäni jäi eilen poistamaan erästä viestiä, poisti...., poisti.... Poisti koko yön eikä kännykkää saanut edes kiinni. Lopulta aamulla otin akun irti ja sain kännykän pimeäksi. Niin pimeäksi, että ei sitten toiminut oikein mikään. Laitoin lataukseen ja välillä näkyi iso pariston kuva ja välillä ei mitään. Liekö vika laitteessa vai sim-kortissa. Toistaiseksi en siis vastaile puheluihin enkä soittele minnekään.

Osallistuin ensimmäistä kertaa Roosanauhakävelyyn. Aamulla satoi, mutta onneksi selkeni päivällä ja loppujen lopuksi oli ihan sopiva kävelyilma. Muutamien tuttujen kanssa tavattiin ennen lähtöä ja kävelyn jälkeen mentiin yhdessä syömään. "Kuningattarella" oli perhettäkin mukana.  Nyt on kyllä jalat vähän kärsineen oloiset, mutta eiköhän ne huomenna ole taas kunnossa.

Lähtöpaikalla oli väkeä mukavasti ja järjestysmiehet seurailivat hyväntuulisina. Lapsiakin oli mukana erilaisissa rattaissa. Kääntöpaikka oli Kaivopuistossa. Kaikkiaan kävelijöille oli varattu hyvin tilaa eikä poliisit päästäneet autoilijoita letkan välistä. Päivästä jäi todella hyvä mieli.

Kiitokset kavereille seurasta. Hyvää ruokaa ja huumoria oli vielä lopuksi. Mukavaa syksyä!

edit: loppuun lisätty vielä yksi kuva

Olin parina päivänä eräällä kurssilla, jossa kaikille osallistujille keksittiin "nimimerkki" eli jokin eläin, joka alkoi oman etunimen ensimmäisellä kirjaimella. Minä en keksinyt parempaa kuin ahven. Jos joku osallistuja sattuu eksymään blogiini, niin kiitos kaikille ihanille ihmisille seurasta. Iida-siili puhisee omat tervehdyksensä.  Kuvassa näkymä rantasaunalta perjantai-iltana.

Nyt on sitten myös ensimmäiset joulukortit saatettu matkaan.

Viikonloppuna tapasin kaksi serkkua, joista toista en ollut tavannut koskaan aikaisemmin. Kyllä riitti puhumista ja muisteltiin lapsuutta. Meillä oli vaatimaton koti, mutta ruokaa ja rakkautta riitti. Serkut olivat joutuneet äidin kuoltua vieraisiin kasvatettavaksi. Kaikki muistot eivät olleet mukavia. Ajatelkaa, että osa sisaruksista ei tuntenut toisiaan, vaikka asuivat melko lähekkäin. Kuviakin otin tapaamisestamme, mutta laitan niitä vaikka huomenna.

Tänään olin vähän avittamassa muuttopakkaamisessa ja sain ison kasan uusia kirjoja. Ihanaa.

Eikös ole hauska tuo munahylly seinällä.

Eilen kävi Marja-ystävä kylässä ja toi kauniin kukkasen. Tehtiin vähän käsitöitä ja kahvisteltiin. Poikettiin sitten moikkaamassa ystäväämme Päiviä, joka oli kesällä käynyt vihillä. Veimme häälahjan ja taas kahviteltiin leivosten kera ja tehtiin käsitöitä. Kukkakuvassa näkyy myös herneenversot, jotka ovat kasvaneet jo syötävään kokoon.

Minulla on hukassa yksi virkkuukoukku, jota viimeksi käytin lauantaina Tikatassa. Mietin, missä niitä oikein säilyttäisi käsityökassissa kun ne tahtovat tippua neuleesta. Kokeilin silmälasikoteloa, sellaista apteekista ostettujen lasien. Oli ihan sopiva useimmille koukuille, pari pitkää ei ihan mahtunut. Nyt täytyy odottaa, että jostain löytyy ylimääräinen kotelo virkkuukoukkuja varten.  Kuumemittarin kotelo taitaa olla liian lyhyt. Miksei muuten virkkuukoukuissa ole päässä lenkkiä, johon saisi nauhan, jolla koukun laittaisi kiinni vaikka kassin sankaan.

Olipa aamulla jo hikinen olo. Lähdin ajoissa itikseen kun arvelin siellä olevan viileämpää. Tikatassa olikin ihan mukavaa tavata muita käsityöläisiä ja uutuuslankojen asettelua hyllyihin.  Vähän piti lankoja taas hypistellä, mutta vielä en niitä ostanut. Sen sijaan kävin Suomalaisessa ostamassa pari alennuskirjaa ja kulmalukkokansioita. Nyt on kivasti värejä sukututkimuspapereiden  jaotteluun.

Sain blogituttavalta kaksi kirjaa ja hetihän ne piti lukea. Reijo Mäki ei ole suurimpia suosikkejani, mutta ihan luettava kirja tuo kyllä oli.  Vähän liikaa navanalustajuttuja, mutta muuten ok. Persson olikin uusi tuttavavuus ja vähän eri tyylinen kirjakin, mutta ihan luettava sekin. Kiitos Villiviini.

Viimeksi Menitasta ostamistani langoista sain jo yhdet sukat valmiiksi. Raidatkin sain lähes kohdilleen.  Lanka Regian syksyn uutuusväri, paino 42 grammaa, puikot 3,0, silmukoita puikolla 12.  Toisesta kerästä saa vielä vähän isommat sukat. Nämä olivat mulle eli koko noin 38-39.

Viime talvena sai kauniita kuvia, jos sattui sopivaan paikkaan ja sopivaan aikaan. Tämä lumihuurrekuva on poikani ottama.

Nolottaa ja häpeilen ihan itsekseni. Mullahan on viime aikoina ollut tapana nostaa sälekaihtimia vähän ylös ja katsoa telkkaria niin, että istun parvekkeella. Nyt sitten huomasin, että iso ikkuna näytti jotenkin harmaalta ja pölyiseltä. Meillähän on naapuritalossa iso remontti, on räjäytelty ja hiekkaakin on ajettu kuorma-autoilla pois kellarista, joten ilmassa on ollut hiekkaa ja pölyä. Niinpä pesin ison ikkunan sisäpuolelta. Olin ihan tyytyväinen ja kävin vielä kaupassa. Kun äsken katsoin, niin mitenkä maisema ikkunan läpi olikaan edelleen harmaampi kuin lasioven läpi katsottuna.  Öö, siis... pesinhän minä ikkunan ulkopuolelta jo alkukesästä, mutta lasien väli on ollut pesemättä jo monta vuotta, Just joo, siis, onko se pakko pestä, onko. En millään viitsis. Taidan vaan laskea sälekaihtimet taas alas.

Eilen illalla lopulta tuli pienenpieni ukkospuuska. Salamoi, jyrisi ja puut kuohuivat niin että kohina kävi. Vaan äkkiä se oli ohi eikä ilma viilentynyt yhtään. Mittari näytti +30 astetta. Nyt aamusella sentään on sisällä +26,6, parvekkeella +28 ja talon pohjoispäädyssä +19.9. Pieni läpiveto nyt, että bvähän viilenis sisälläkin. Salamoista en saanut kuvaa kun ne oli pilvien sisällä ja yläpuolella.

Olin laittanut herneitä itämään keittiön kaappiin ja unohdin ne sinne. Eilen löysin kalpeat idut ja nostin lootan parvekkeelle. Äkkiä ne näköjään saavat vihreää.

41 vuotta sitten lepäilin Kättärillä. Tai tähän aikaan päivästä vasta kotona kaikessa rauhassa. Illalla sitten alkoi nousta lämpö ja lähdettiin Kättärille. Taksi ajoi mieletöntä vauhtia, vaikka kuinka sanottiin ettei ole kiirettä. Klo 23.50 sitten poika syntyi, 10 minuuttia ennen toivottua aikaa eli olisin halunnut syntymäpäiväksi 9.8, koska monta muuta merkkipäivää oli juuri 9. päivä. Onnea päivänsankarille. Kakkukahvit juodaan kunhan helle helpottaa.  :)

Silloin muinoin siilinpoikasten katselureissulla löntystelin pitkin katua ja katselin tyhjiä katuja.  Huomasin siinä sitten Korkeavuorenkadulla muutaman rappuaskelman viereen asennetun hissin. Toisaalta ajattelin, että ulkosalla oleva hissi on kovalumisena talvena vaikea pitää toimintakunnossa. Ja rapun vieressä näytti olevan kyllä tilaa loivallekin luiskalle. Ehkä se kuitenkin on tarpeellinen ja toimiva ratkaisu. Vähän eteenpäin kuljettuani huomasin pienen "kirpunkokoisen" auton ja aika hauska rekkarikin sillä oli. Olikohan joutunut maksamaan erikoisrekkarihinnan.

Olin menossa kyläilemään ja kävelin Kalliossa Hämeentiellä. Vieressä käveli punapukuinen nainen  keltainen muovinyssäkkä kainalossa.

-nainen, "uffilla kannattaa nyt käydä, eurolla saa paljon tavaraa"

-minä, "ahaa"

-nainen, " juu, eurolla saa, minäkin ostin uusia vaatteita kun olen laihtunut"

- minä, "ahaa"

- nainen, "juu, siellä on nyt edullista, minäkin ostin uusia vaatteita kun olen laihtunut 50 kiloa, katso miten iso tämäkin päällä oleva pusero on"

- minä, " oho, onneksi olkoon, missä ajassa olet laihduttanut noin paljon"

- nainen, "kahdessa vuodessa, katso miten iso tämä pusero on. vaan on tämä hyvä pistää koneeseen illalla ja pestä ja mukava pitää, vaan on liian iso kun  vyötärö on pienentynyt puoli metriä. sisko mittasi"

- minä ," onneksi olkoon, hienoa, hei minä käännyn täs.."

- nainen, " kato mun sisko ajoi pyörätuolilla mun jalalle. se on vähän arvaamaton, sen mies hoitaa sitä. kerrankin se mies makasi lattialla ja sisko juoksi naapuriin hälyttämääm apua. muuten se on aivan avuton ja ilkeä. miehelle näytti, että teelusikallinen pitää ottaa ruokaa pois lautaselta ja tomaattia siirtää sentin verran sivuun ja...  "

- minä, " hei, hienosti laihdutettu, mahtavaa, minä tästä käänn..."

- nainen, " juu hei, kato, mulla on näitä pilttipurkkeja. näistä minä teen kastiketta. hei kato, tällaisia tiedätsä, kastikkeeksi liharuokiin, luumua ja muuta"

Noin 20 minsaa siinä meni, onneksi ei vaatteita ruvettu penkomaan. Olin kyllä yllättynyt, jos 50 kiloa oli pudottanut. Ei näkynyt yhtään kasvoissa. Painoa oli vielä kyllä ihan riittävästi, ei ollut anorektian rajoilla vielä. Ajattelin itsekseni, että Kalliossa saa nopsaan ystäviä. Seuraavalla kerralla tavatessa varmaan moikataan kuin tutut ikään. Nainen ei ollut muuten humalassa eikä sen tuntuinenkaan, että olisi viinamäen naisia.

Nyt tarkenee parvekkeella ja olenkin istunut siellä aina kun vain mahdollista. Niinpä käänsin telkkarin sisällä niin, että voin katsella sitä parvekkeella samalla kun virkkaan salomoninsolmuja. Tänään kävin ostamassa lohimedaljongin ja uusia perunoita sekä kermaviiliä. Ai, että kala maistuikin hyvältä perunoiden ja kermaviilikastikkeen kera.  Lohipala oli niin iso, että saan toisenkin aterian siitä. Kuka sitä nyt melkein puolta kiloa kerralla syö.

edit: Ja onnittelut Päiville uuteen aviosäätyyn astumisen johdosta!  :)

Leikin vähän turistia ja kävin kauppatorilla. Mansikoita oli vielä hyvin myynnissä, mutta hinnat nousussa. Kahvittelin munkkipossun kera mantan vieressä ja jatkoin matkaa pohjois-espalle. Vuittonin liikkeen ikkunassa katselin väskyjen hintoja. En poikennut sisälle. Akateemisessa kävin katsomassa ensi vuoden kalentereita, mutta tarjolla oli lähinnä koululaiskalentereita. Katselin kyllä kirjojakin, mutta yli 30 euroa maksavat kirjat ovat minusta liian kalliita. Kaisaniemessä kävin syömässä kiinalaista. Ruoka ei ollut enää entisenlaista. Hapanimeläkastike oli etikkaista, samoin muutamat muut lisukkeet. Friteeratut kananpalat oli isoja ja jääneet vaaleiksi, maku oli kyllä hyvä. Paistettu riisi oli nyt tummaa eikä seassa ollut kananmunaa. Asematunnelista ostin pari rasiaa vadelmia ja mansikoita. Parin tunnin kävely ja harmaa päivä väsyttää.

Aamulla läksin "serkkutapaamiseen", sehän on nyt muotia. Minun lisäksi oli mukana kolme serkkuani, jotka ovat sisaruksia keskenään. Olemme tunteneet toisemme pikkulapsista ja yhden kanssa kävin rippikoulua samaan aikaan. Tapasimme asemalla ja kävelimme kauppatorille. Siellä etsimme laivoja, joilla pääsisi lounasristeilylle. I.H.A . oli ainoa, joka lähti ennen klo 13 ja jossa oli ruokailu. Siihen siis. Ruokailemaan pääsi jo ennen paatin lähtöä. Ruokajuomaksi otimme valkoviiniä. Vikingin laiva kulki alkumatkasta ohitsemme. Puolentoista tunnin risteily oli ihan miellyttävä, vaikka merelläkin oli melko helteistä.

Risteilyn jälkeen menimme Espalle katsomaan Vuittonin käsilaukkuja. Siellä kohtelias ovimies avasi oven ja ystävällinen myyjä esitteli meille laukkuja. Kyllä niissä oli monia kauniita, mutta juuri nyt emme ostaneet kuitenkaan.

Vielä kävimme kahvittelemassa (ei Strinbergillä). Oli isot leivokset ja pullat.

Kotona sitten odotti mukavan lämmin parveke ja jääkylmä mehu.

Kyllä nyt tarkenee. Jos vaikka käy suihkussa niin kohtapian on hiki heti uudestaan. Pitää vaan liikkua mahdollisimman vähän. Vähän väkisin on juotava, kun yleensä juon aika vähän päivän mittaan. Yritin siirtää kuvia kamerasta sekä tikulle että cd:lle mutta eipä onnistunut. Olen kerran ainakin saanut kuvia siirrettyä muistitikulle, mutta nyt ei onnistunut. CD:lle yrityksessä kone ilmoitti, että ei mahdu levylle. Poistin melkein puolet kuvista, mutta aina vaan oli liikaa. Vika lienee siinä, että kamerassa on myös videopatkiä. Mutta tikulle olisi pitänyt mahtua vaikka kuinka, mutta jostain syystä en siinäkään onnistunut. No, on sentään pari uutta muistikorttia kameraan, joten  otanpa uusia kuvia uudelle kortille.  Tjaah, eipä sekään nyt onnistu. Vanhassa vara parempi.

Olin eilen ystäväni Päivin kanssa Temppeliaukion kirkossa kuuntelemassa käsikellokonserttia.   The Southminster Ringers (Pittsburg, USA), Käsikellokuoro Dolce (Kuopio).  Mielenkiintoinen kokemus.  Koska olin jättänyt kameran kotiin ja kännykuva on luvattoman huono, niin otinpa kuvan "jatkobileistä" meikun parvekkeella. Kiitos Päivi, että pyysit mukaan konserttiin ja kiitos seurasta partsilla. Tuli lomakausi avattua mukavasti.

Vähän aikaa sitten tuli puheeksi, että on sellaisia lappusia, jotka kerää pyykistä irtoväriä. Satuin sitten näkemään sellaisia Prismassa kahtakin erilaista ja päätin kokeilla. Laitoin koneeseen valkoisia vaatteita ja muutaman parin sukkia, joissa on väriäpäästävää punaista ja joukkoon yhden väripyydyksen. Pesty pyykki näytti kirkkaalta ja lappuseen oli tullut vähän punerrusta. Ohjeen mukaan lappuset ovat kertakäyttöisiä, mutta jostain luin, että voisi käyttää useammankin kerran: ensin valkopyykissä, sitten tummassa pyykissä. Onko muilla kokemuksia noista värinkerääjistä.

Edit: pistin käytetyn lappusen mustien ja punaisten kanssa koneeseen ja ainakin punainen väri tarttui lappuseen hyvin. En huomannut mustan enkä punaisen värjänneen muita, mutta valkoistahan ei koneessa ollutkaan.

Ystäväni Marja kutsui minut luokseen kahvittelemaan. Oli ihana päivä istua ulkona. Sääsketkään ei haitanneet yhtään kun sopiva tuulenvire kävi. Katsastettiin Marjan tilukset kasvihuoneineen ja perennoineen. On se ihanaa kun on iso piha, omenapuita ja vielä kasvihuonekin mahtuu. Marjan ja tyttärensä koirat Bella ja Tessa hyörivät siinä ympärillä. Yritin ottaa kuviakin, mutta olivat niin vikkeliä käänteissään, että ei oikein onnistunut. Grillattiin vielä makkaraa, tomaattia, kesäkurpitsaa ja patonkikin paistui isossa grillissä. Sain myös mukaan raparperia ja kilpparille salaattia. Kiitos, Marja mahtavasta kesäpäivästä.

Otin aamupäivällä kilpurin mukaan ulkoilemaan. Oli se vähän ihmeissään, mutta äkkiä hoksasi, että ruohikkoon voi piiloutua.

Tänään kävi taas kiva vieras ja häntä varten ostin vähän nameja ja muuta naposteltavaa. Oli kyllä myös pullaa ja lihapasteijoita, mutta niitä ei riittänyt enää kuvattavaksi. Vieras toi myös jäätelöä, mutta sitä en ottanut esille kuvausta varten. Kahvin kanssa hupatellessa meni mukavasti monta tuntia. Nyt illemmalla "tarkenee" taas mennä istuksiin parvekkeelle kun lämpötila on laskenut 29 asteeseen. Mulla on vähän kurkku tulossa kipeäksi kun olen saanut vetoa. Lämpöäkin on pikkuisen.  (Alkaakohan tästä tulla ruokablogi kun ei käsityöt meinaa valmistua).

Vai miten se meneekään nykyään. Meidän pihalla vierailee muutamatkin kanit. Tänään tuli myös valkoinen punasilmäinen poikanen lounastamaan. Harmaa kani loikoili laiskana ja söi makuultaan. Välillä näkyi vain pitkät koivet kun kani venytteli itseään.  Toinen harmaa tuli kiireenvilkkaa myös pihalle, mutta meni auton alle. Aurinkokin on paistanut ihan tarpeeksi. Kuusta en oikein tiedä, mutta yritän toivoa kuitenkin.

Mulla on jalka kipeä enkä voinut lähteä minnekään ulos, niin laitoin oman kokon tulitikuista. Juhannuskoivuja saa markkeerata basilika. Käviskö basilikan lehti tyynyn alla kukkakimpusta. Grillimakkaraa olis tehnyt mieli, mutta eipä ole kotona, joten saan tyytyä banaaniin ja nektariiniin kuohuvan kera. En tiedä mikä jalassa on , ehkä iso mustelma, mutta jalalla ei kärsi astua kuin hiukan kantapäällä. Ja särkee sitten tuntikausia kun vähän kinkkaa sisällä. On kyllä tänään parempi kuin eilen.

Hyvää juhannusta kaikille blogiini poikkeaville!

Kesäpäiväntasaus oli ja meni. Sadonkorjuuaika alkaa olla käsillä. Ostin vähän tilliä ja laitoin kuivumaan talvea varten.  Tykkään tillistä ja persiljasta melkein missä ruuassa tahansa ja kuivattuna niitä on helppo säilyttää. Riivin kuivuneet tillin lehdet purkkiin ja varret toiseen purkkiin. Varsia käytän perunoiden keitinvedessä ja kuvittelen syöväni uusia perunoita talvellakin.

Kävin eilen pikaisesti rodopuistossa. Siellä on  nyt kukinta parhaiommillaan. Joissakin pensaissa oli jo nuupahtaneita kukkia eli kohta on paras kausi ohi. Muutama oravakin siellä näkyi. Yksi oli pieni poikanen, joka ei osannut ollenkaan pelätä.

Kotona sitten testasin yhtä askarteluliimaa kun keittiön valaisimesta oli kupu mennyt rikki. Liima vaikutti aika pitävältä. Yksi palanen oli hukkunut kuvusta, mutta käänsin rikkinäisen puolen piiloon. Samalla laitoin 8 vuoden energiansäästölampun hehkulampun tilalle. Toivon mukaan uusi lamppu kestää sen 8 vuotta. Näkyi olenan hetisyttyvää tyyppiä tuo uusi lamppu. Jotkut energiansäästölamputhan syttyvän kovin hitaasti.

Osallistuin läskillä lukutaitoa  -kampanjaan ja sainkin muutaman kilon pois. Tuntematon lahjoittaja oli luvannut lukutaidon hyväksi 15 euroa/pudotettu kilo. Nyt oli HS-uutisissa että  "Alun perin jokaisesta kilosta luvattiin 15 euroa. Myöhemmin lahjoittaja tuplasi summan 30 euroon kilolta. ". Tosi hienoa . Ja olipa lahjoittaja itsekin saanut kiloja pois. Sen kunniaksi kuppi kahvia vastapaistetun pullan kera. *Marsuuu, sinä tulit tosi kalliiksi lahjoittajalle*  :=))

PS. jos odotttaa kahvia, niin kannattaa laittaa keittimeen myös hiukan vettä.     :(

Aikamoinen myrsky oli eilen koko päivän. Sisällä oli mukava olla. Ensin päivällä Kippailemassa ja sitten kotona tiskikukkasta tehden. Myrsky puhalteli puita ihan vinoon ja välillä katselin parvekkeelta josko puiden oksia lentelisi.

Tein Tintin ohjeella tiskikukan. Vähän oli liian paksut puikot langalle joten tuli löysähkö. Jokunen virhekin saattaa olla ja lenksun tein väärälle puolelle. Ihan nätti tuli kuitenkin ja ohje oli helppo. Lanka Hjertegarn Blend bamboo 20 grammaa, puikot 3,5.

Pesin osan parvekelaseista, mutta sitten tuli liian lämmin kun aurinko alkoi paistaa. Kyllä olikin inhottavan paksusti siitepölyä. Siivoushomman jälkeen hauduttelin puoli kiloa kahviksia paistinpannulla. Sekaan lisäsin muutaman murusen eilistä possunlihaa. Se lihahan kutistui uunissa noin neljäsosaan alkuperäisestä, joten koko ison fileen olisi voinut syödä parilla kerralla.

Luin Roosa Meriläisen kolumnista (3.12) "...on myönnettävä sekasotkun kasvaneen joskus sellaiseen mittakaavan, että itsekin jo ahdistuin. Silloin asetuin makaamaan selälleni sängylle ja katselin kattoa. Se oli aina siisti. ".  Minusta tuo on hyvä huomio. Taidankin keittää kaffeet ja ruveta katselemaan kattoa.  :)

Aikani kuluksi rupesin pohdiskelemaan siivouksen tarpeellisuutta. Liian steriiliä ei pidä olla, mutta pölyt kyllä häiritsee auringon paistaessa. "Ennenvanhaan" imuroitiin joka päivä, pestiin lattiat  kerran viikossa ja vaihdettiin verhot ikkunoihin keväällä ja syksyllä.

Nyt alkaa heti väsyttää kun vain ajatteleekin siivousta. Ikkunat on pesemättä, eikä vielä voi pestäkään kun tulee siitepölyä. Auto on kans keltaisen töhnän peitossa, mutta odottelen, että rankkasade huuhtelis enimmät. Kaappien siivouksen aloitan yleensä ennen juhannusta; siivoan lusikkalaatikon ja siihen se jää.
Muu siivous hoituu siten, että enimmät roskat pois keskilattialta jos on vieraita tulossa.
Usein mietin, että mitä tapahtuu, jos en siivoakaan tänään, vaan jätän huomiseen tai ylihuomiseen. Sitten totean, että samalla vaivalla siivoan vielä yliylihuomennakin, joten antaapa olla kun nyt just on mukavampaakin tekemistä. No, vessaa ja siilin asumusta on siivottava kyllä joka päivä.

Aikani mietiskeltyä, laitoin possunlihaa uuniin ja keitin kahvit. Katsotaan sitä siivousintoa huomenna uudestaan.

Ihanan lämmintä oli eilen ja tänään aamulla on jo parvekkeella +20 astetta. Eilen loikoilin reporankana sohvalla ja nautin, nautin... Koivut ovat kivan vihreät. Eilen hain konnalle vähän uusia voikukanlehtiä ja muutaman koivunlehden riivin myös. Tahmeista lehdistä tuli sormiin tuoksu, joka toi mieleen lapsuuden kesät ja juhannuksen.

Äitienpäiväkahveille menen tyttären perheeseen ja tein sinne vietäväksi tiikerikakun. Ohje on ikivanha, mun nuoruuden keittokurssiaikaisia eli mallia "voi pestään kylmällä vedellä". Ei sentään ala uunin lämmityksestä. Ohjeen mukainen kakku on aika iso ja munatkin olivat reilunkokoisia, joten ylimäärän taikinaa paistoin pienessä lasivuokassa. Saanpa siitä maistiaisia. Varsinainen kakkuvuoka oli kokeilunluontoisesti kertakäyttövuoka. Eipä tarvi kantaa tyhjää vuokaa takaisin.

Hyvää äitienpäivää tänne poikkeaville! Ottakaapa kuppi kahvia ja maístiaspala kakkua.

Blogiystäväni Leen@ on poissa. Tapasimme kyllä pari kertaa livenäkin. Leenan toinen kevät on päättynyt. Haikealla mielellä nyt.

Vappuaamiaista olen joskus käynyt syömässä Kaivopuistossa, mutta nyt ei huvittanut lähteä sinne. Niinpä katoin aamiaistarjottimen parvekkeelle. Sillivoileipää, kahvia ja kuohuvaa.  Saapiko olla teillekin. :)

Kävin pikavisiitillä Pohjanmaalla erään sukulaisen synttäreillä. Onneksi junat kulki, myöhässä tosin. Lähtiessä tiistaina näytti asemalla aika autiolta. Juna kulki koko matkan puolisen tuntia myöhässä. Perillä en sitten muistanut ottaakaan päivänsankarista kuvia, kääk. No yhdestä siilistä pihapuskan juuressa sain hämäräkuvan. Kotiinpäin lähtiessä olikin juna tunnin myöhässä, mutta Pasilaan tullessa vain 55 minuuttia myöhässä, joten enpä päässyt vaatimaan korvauksia vr:ltä. Kokkolassa junaa odotellessa otin vielä kuvan vanhasta veturista. Junassa konnari oli niin kiinnostunut siilistä, että istui pitkän aikaa vieressä ja kyseli siilin hoidosta ja muusta. Oli kyllä niin komea poika, että olis saanut istua siinä vaikka koko matkan. :)

Hyvää ja hauskaa vaputtelua kaikille blogiini piipahtaville!

Viikonloppuna olin Petexpossa Iidan kanssa. Kaksi päivää hereillä koko päivän oli tosi raskasta siilille ja minullakin tuli jalat ja selkä kipeäksi, mutta mukavaahan se oli kivassa seurassa. Kiinnostunutta yleisöä oli paljon ja silittelijöitä riitti, vaikka esiteltäviä siilejä oli monta yhtä aikaa. Paljon ei tullut muilla osastoilla kierreltyä, mutta yhden kehruumummon bongasin ja sain luvan ottaa kuvankin.

Lentokoneden kulkua ilmassa voi seurata reaaliajassa täällä. On mielenkiintoista katsoa lähestyviä koneita ja miten ne kiertävät laskeutumisjonoon. Äsken oli maailmalla ilmassa yli 1000 konetta.  Eilen olis ollut vielä jännempää seurata koneiden mutkittelevia reittejä, tänään taitavat jo lentää jokseenkin suoraan kohteeseensa.

Tänään olin laittamassa simaa käymään, huomenna on pullotus. Sima myydään seurakunnan vappumyyjäisissä. Pitäsiköhän laittaa vähän itsellekin.

Tapasin eilen Muoriskan kaupungilla. Muoriska oli käymässä "etelässä" ja nyt sitten tapasimme livenä. Olin ehdottanut tapaamista Kampissa laiturin 14 kohdalla tietämättä lainkaan missä sellainen laituri on. No, tulipahan tutustuttua siihenkin kerrokseen.  Menimme kahvittelemaan suklaakahvilaan. Siellä oli oikein pehmustetut tuolit ja torkkupeittoja tuolien käsinojilla.  Sitten poikkesimme Hulluille päiville ja pitihän minunkin sieltä jotain ostaa kun kuulemma edullisesti sai. Vielä menimme Cafe Ursulaan jatkamaan pulputtelua kunnes minun oli pakko lähteä kotiin taloyhtiön kokoukseen. Onneksi lähdin, koska kokousväki ei ollutkaan päässyt kokoustilaan ja vara-avain oli minulla. Muoriska, oli kiva tavata. Tehdään uusiksi pian.

Kyösti haettiin eilen ja sain samalla tuliaisiksi kaksi purkkia teetä. Purkin kokoa voi verrata tulitikkulaatikkoon. Ihanat pienet ja kauniit purkit. Kiitos Josa.

Tuttavani pyysi minua mukaansa Sinebrychoffin taidemuseoon Venetsia-näyttelyä katsomaan, koska siellä oli tänään ilmainen sisäänpääsy. Mennessämme paistoi aurinko ja kiertelimme vähän kaduilla ja kävimme merenrantaa katsomassa.

Näyttelyn jälkeen olikin ulkona tullut sumu ihan maahan asti. Maisemat näytti aivan oudoilta. Kotiinpäin tullessamme poikkesimme vielä Kiasmaan kahville ja pikapikaa katsastimme näyttelypuolenkin, joka ei kyllä mitenkään sykähdyttänyt. Onneksi sinnekin oli ilmainen pääsy.

Mulla on ollut auton katsastus mielessä ja pyhien aikaan jo yritin varata aikaa, mutta ei onnistunut. Lisäksi piti miettiä renkaidenvaihdon aikaa myös. Eli menenkö katsastukseen talvirenkailla vai kesärenkailla.  Tänään sitten sain päivän viimeisen vapaan ajan ja pikapikaa sitten auton kanssa matkaan. Katsastus sujui ongelmitta, mutta jostain syystä oli akun virta katkaistu ja silloin radio lakkaa toimimasta. Pitää sitten koodin avulla avata radio. Taas yksi lisähomma etsiä koodi ja räplätä se autoon. Jos radiota yrittää laittaa päälle kolme kertaa ilman koodia niin sitten se menee niin lukkoon, että pitää olla toinenkin koodi ja autoa täytyy pitää virta päällä jotain tunnin kahden verran. Älytöntä seisottaa autoa avain virtalukossa ja odottaa.

Kävin illansuussa hakemassa Kyöstin taas hoitoon ja sain samalla uuden litteän näytön. Keittelin Kyöstille jauhelihaa ja laitoin molemmille siileille iltaruuat. Nyt on sitten ihan naatti olo enkä jaksa laittaa uutta näyttöä paikalleen. Täytyy huomenna katsoa, jos saisin aikaiseksi. Myssyjäkään en ole saanut tänään kuin yhden valmiiksi.  Oiskohan kevätväsymys iskemässä.

Kyöstin tavaroiden joukosta löytyi iso pullo madeiraa, mun lempparijuomaa. En taidakaan olla huomenna autolla liikenteessä. Kiitos Josa!

Näyttö ei tänään suostunut "ylösnousemaan", vaan möllötti mustana ja pimeänä. Onneksi oli vielä "vanha vihreä" kotona, vaikka olen sitä ollut viemässä jätekeräykseen monta kertaa. Tuo uudempi näyttö on vaihdettu noin kerran vuodessa takuuseen, mutta nyt on takuu loppu ja on aika hankkia kokonaan uusi. Läppäriä olen mielinyt jo pitempään, mutta en ole saanut päätettyä minkä hankkisin. Monella on Apple ja sitä suositellaan. Mun sukuohjelma on Windowsille, joten siinä on pieni ongelma.  Jos jollakin on hyviä vinkkejä, niin kertokaapa, ja huonot kokemukset myös.

Hyvää Pääsiäistä kaikille blogissani vieraileville.

Itellalla on kuulemma kokeiluna  muuttaa paperipostia sähköiseksi. Vastaanottajan luvalla avaavat jopa yksityiskirjeet ja skannaavat ne. Kirjesalaisuus kuitenkin on muistaakseni myös lähettäjän suojaksi eli ilman lähettäjän lupaa ei kirjeitä saisi näyttää ulkopuolisille. Luulisin, että kirjeen avaamiseen matkalla pitäisi olla myös lähettäjän lupa. Tuntuu vähän kornilta, että en tietäisi ketkä kaikki kirjeeni lukevat ennenkuin se päätyy vastaanottajalle. Siksihän liimaan kirjekuoren kiinni, että sitä ei kukaan matkalla lukisi. Auttaisikohan, jos kirjeen päälle kirjoittaisi "yksityinen" tai  "vain vastaanottajan avattavaksi".  No, enpä taida ihan kirje-kirjeitä enää lähetelläkään. Jotain pikkutavaraa olen kirjeessä lähettänyt, mutta ei kai ne paperiservettejä tai lankanäytteitä skannaa, hih.

Aamupäivällä paistoi osittain aurinko, mutta nyt on ihan harmaata. Sytomyssyjä virkaten ja telkkaria katsellen olen päivää viettänyt. Samalla olen miettinyt onnellisuutta ja sen syntyä. Nimittäin eilen aamulla telkkarissa kerrottiin, että onnellisuus on asennekysymys ja asennetta muuttamalla tulee onnellisemmaksi.  Voihan se olla niinkin joissain tapauksissa, mutta ei kaikissa. Tuskin vanhainkodin mummo märissä vaipoissa ja nälkäisenä tulee onnelliseksi muuttamalla asennettaan.  Tai työttömät. Entä kaikki muut, joilla on asiat huonosti. Ei muuta kuin päättää olla positiivinen ja onnellinen. Hip heijaa, ongelmat poistettu. No, nämä on tämän harmaan hetken mietteitä vaan. Huomenna on askartelukirppis Variston Sinellissä ja sinne pitää mennä "ei ostamaan" jotakin.  :)

Ensiksi:  Hyvää Naistenpäivää kaikille ihanille naisille!

Eilinen päivä meni reissuillessa. Aamulla lähdettiin Kipan kanssa kyläilemään Kangasalle Kutrin luo. Siellä olikin sitten tarjolla kivaa seuraa ja herkullista lasagnea (Jussin tekemää). Rölli-koira tuli heti tekemään tuttavuutta ja kun otin kameran esille, niin Rölli tuli eteen istumaan ja kurotteli oikein kaulaansa. Ihana koira. Ihasteltuamme asunnon, siilien ja kilpurin tilat, suuntasimme Siiliyhdistyksen kokoukseen. Kokous meni mukavasti ja virallisen osuuden jälkeen oli tarjolla kahvia ja muuta virvoketta. Väkeä oli senverran runsaasti, että ainakin yksi joutui istumaan lattialla.

Blogilainen Tiina oli käymässä Helsingissä ja oli kutsunut blogi- ym tuttuja tapaamiseen Kiasman kahvilaan.  Puolilta päivin kahvilassa oli vielä väljää, kun porukkaa alkoi kerääntyä Tiinan pöydän ympärille. Kahviteltiin ja tutustuttiin samalla. Ihania juttuja kuultiin eri ihmisten ensitapaamisista. Kiitos, Tiina, että kutsuit. Mukavaa alkavaa kevättä sinne pohjoiseen.

Kuvassa on vasta muutama ihminen. Varmaan muiden blogeissa on sitten kuvia myöhemmästä vaiheesta, kun naapuripöydätkin täyttyivät.

Mua aina vähän nyppii, kun laitan pyykkejä koneeseen. Valkopyykin pesupulveri on värillisessa paketissa ja kirjopyykin valkoisessa. Miksei toisinpäin?

Ajattelin keittää viimeiset karpalot hilloksi. Tykkään nimittäin hilloista liharuuan kanssa. Pistin jäiset marjat kattilaan, levyn päälle ja poistuin hetkeksi koneelle. Ihmettelin sitten, että missäs lihaa paistetaan, ennenkuin hokasin, että karpalot paistuu. Niistä ei kyllä ollut enää syötäväksi ja saakohan tuota kattilaakaan enää puhtaaksi. Kai se on uskottava, että mun ei parane poistua keittiöstä, jos levy on päällä. No, onneksi ulkona paistaa aurinko ja Priiman tapaaminekin on tänään.

Poistelin vanhoja posteja ja lähes kaikki omat lähetetyt. Huomasin sitten, että saapuneista  oli hävinnyt muutama tärkeä viesti viime toukokuulta. Voi rähmä sentään. Onneksi olin tulostanut tärkeimmän kohdan tärkeimmästä viestistä. Roskakorissa oli joku bak.tiedosto, mutta siitä en saanut palautettua puuttuvia viestejä. Käääk.  Pitääpä ruveta siirtämään tärkeät viestit johonkin tiedostoon, vaikka voihan ne sieltäkin hävitä, jos töpeksii tai kone hajoaa.

Ystäväni täytti eilen 70v ja oli kutsunut kakkukahveille. Paikalla oli myös päivänsankarin lapsuudenystäviä. Ihania muistoja lapsuudesta ja nuoruudesta, vanhoja valokuvia ja tietysti herkullista täytekakkua ym tarjoilua. Ihanan piristävä päivä kun ulkonakin oli kohtuupakkanen. Parvekkeen kaiteella on vielä säilynyt lumikinos ja autotkin oli aamulla lumen alla. Onneksi päivä on alkanut jo valostua. Kevät tulossa, vai. Ja illalla olisi taas Priiman tapaaminen. Ihanaa sekin. :)

"Matroona" Pilkku-neiti läksi eilen omaan kotiinsa. Hoitaja sai tuliaisina Tio Pepe -pullon ja aivan ihqun sukutaulun. Kyllä passaa nyt laittaa esi-isät kauniisti näkyviin. Kiitoksia kovasti.

Kaupunki kilpailuttaa hankintoja välillä ja nyt meni sokerimittarit uusiksi. Mitähän niille vanhoille tehdään. Terveyskeskusreissulla kävin kahvilla ja löysin vanhanajan voipullaa. Se oli mun herkkua 45 vuotta sitten. Ostin sekä pullia iltaa varten, että pitkon pakastimeen. Silloin muinoin söin voipullaa sitruunasoodan kanssa. Oi niitä aikoja.

Tietokone on aina välillä temppuillut ja tehnyt uusia välilehtiä urakalla. Tänään teki sitä samaa. Lisäksi näppäimistö lakkasi toimimasta. Sammutin koneen pari kertaa ja sitten alkoi toimia, ainakin toistaiseksi. Olen pari päivää tutkinut tiiviisti sukujuttuja netistä ja tulostellut sellaisia sukulistoja, joissa on omaakin sukua mukana. Printteristä loppui värikasetti, vaikka vasta pari viikkoa sitten laitoin uuden. En viitsinyt tänään lähteä ostamaan uutta, mutta huomenna on pakko. En kestä odotella, kun en saa tulosteita, joihin voi tehdä muistiinpanoja ja jotka ei häviä, jos kone menee tilttiin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on järjestämässä uudenlaista laihdutuskampanjaa. Seurakunnat hoitavat punnitukset, muutama seurakunta on jo ilmoittanut olevansa mukana.  Rahat menee hyvään tarkoitukseen. Pitäisiköhän osallistua. Voisi laittaa omasta pussista myös jotain, jos kilot tippuu.

http://www.ktl.fi/portal/suomi/yhteistyoprojektit/laskilla_lukutaitoa

Aina vaan on lumista ja kylmää. Maisemat on kyllä kauniit. Pitänee lähteä ulos oikein kuvausreissulle.

Kyllä aamulla mietin Itikseen lähtemistä, pakkasta -17.3, mutta sain itseni puetuksi ja lähdin Jokerin kyytiin. Oli tosi kiva taas tavata porukkaa Tikatassa. Unohdin kameran kotiin, joten neuletapaamisesta ei kuvan kuvaa.  Maisemakuvaa vaan eilisestä, kun oli niin tyyni ilma, että savukaan ei noussut piipusta vaan jäi pyörimään piipun ympärille.

Kylläpä on ollut kylmä alku tälle vuodelle. Onneksi ei ole ollut pakollisia menoja, joten sisällä oleskelua vaan. Kyösti lähettää terveisiä, aamupesun jälkeen puhtailla tassuilla on mukava vähän näpytellä. dfhhhhhhhhhhhhhh. Kyösti sai uuden altaan, kun vanha joutui pesuun erinäisistä syistä.

Hyvää uutta vuotta kaikille blogissani vieraileville!

Kyösti pääsi kylpyyn jälleen. Kyljessä olikin iso kakkakasa aamulla ja sitä piti hetken aikaa liotella. Välillä Kyösti tutkaili, mistä se vesi oikein lirisee ja siirtyi sitten vastapäiselle puolelle lavuaaria. Saippuasta Kyösti ei ollut kiinnostunut. Uudenvuodentoivotukset Kyöstiltä orjalleen sinne jonnekin.

Eilen kävi viattomainlastenpäivävieraita ja sain vähän lahjojakin. Kuvassa olevan Fiskarsin lävistimen sain jo aikaisemmin. Kiitoksia, ystävät. On aina hauska tavata ja rupatella ja muistella menneitä (eiliset vieraat olenkin tuntenut yli 30 vuotta). Kyöstikin tuli oikein näytille kun vieraiden kanssa pulistiin ja toin lämpimiä Vuoksen piirakoita tarjolle, haistoi varmaan hyvät tuoksut. Loput välipäivät taitaa olla vaan ihan hiljaiseloa, mukavaa niinkin.

Aamupesun yhteydessä pistin Kyöstin ammeeseen pestyn juoksupyörän kanssa siksi aikaa kun sain altaan siivottua. Kyöstihän meni heti hyrräämään pyöräänsä ja siinä samalla Kyöstin varpaat puhdistui. Pesusession jälkeen Kyösti joutui vaakaan ja vähän ihmettelee, että "mitäs se lukema näyttää".

Blogivoittaja on arvottu. Laitoin nimet lapuille ja laput kulhoon. Sekoittelin lappusia ja silmät kiinni valitsin voittajan. Ja voittaja on MERJA, tadaa! laitapa Merja osoitteesi, niin lähiaikoina postiluukku kolahtaa.

Muutoin olen viettänyt aikaa Kyöstin ja herkuttelun parissa. Terveisiä vaan Kyöstin orjalle, meillä menee mukavasti.

Hyvää Joulua kaikille blogissani vieraileville!

Tämä on ajastettu postaus siltä varalta, että en enää pääse tietokoneelle ennen joulua.

Mulla ei ole ollut telkkaria pariin vuoteen ja eilen sitten ostaa rätkäytin moisen. No, annas olla, hauskuutta (?) kerrakseen. Telkkuun antennijohto ja virtajohto ja sitten kone kyselee ja niihin vastaat vaan, sillä se alkaa toimia, sanoi myyjäpoika. Okei, antennijohtoja oli mulla erilaisia ja ekaksi otin tietysti sen väärän. No, antennipistokkeitakin oli kaksi ja niitten kanssa vähän sählinkiä. Lopulta telkku alkoi kysellä ja minä vastailin. Oooh, sain jonkun kanavan näkyviin ja kymmeniä salattuja. Hups, tietokone sekosi. Varmaan tunti siinä meni ja välillä tietokonekin näytti telkkariohjelmaa ja lopulta meni pimeäksi kokonaan. Kokeilin tietokoneen ja telkun kaukosäätimiä ja kas vaan. Tietokoneen kaukosäätimellä sain normaalit  tv-kanavat näkyviin, mutta en telkkarin omalla. Lopulta suljin kaikki koneet ja menin nukkumaan puolen yön jälkeen.

Nyt aamulla sitten telkku toimi omallakin kaukosäätimellään, mutta tietsikka pysyi mustana. Kaikenlaista kokeilin ja lopulta otin telkkarin antennijohdon irti ja taas räpläilin kaukosäätimiä. Vihdoin sain näyttöön jonkinlaisen valikon ja sieltä jostain tupsahti oikea kuvaruutu ja pääsin koneelle.  Nyt kyllä telkku pimputteli, vaikka on kiinni. Ihmeellisiä nämä vehkeet.

Jos siis taas jotain sekoaa enkä pääse koneelle, niin yritän käydä jossain kirjastossa sitten arkipäivinä. Arvonnan tulokset sitten varmaan ilmineeraan joulun jälkeen, jos olen pyhinä motissa.

Olen saanut paljon ihania joulukortteja, mutta yksi oli osoitettu myös Iidalle. Siinä iIdan poika Jermu söpöilee tonttulakissa ja on niin komia kuin mies voi ikään olla. Kiitokset Jermulle ja orjilleen ja hyvän joulun toivotukset myös muille ystäville ja kylänmiehille.

Nyt näyttää pian pyörähtävän komea lukema laskuriin, joten pitkästä aikaa arvontaa kommentoijien kesken. Saattaapa tasaluvulle osuva saada myös palkinnon. Osallistumisaikaa on jouluaattoon asti

Vartti-lehti kertoo, että nuori nainen yritti varastaa lankoja ja puikot Kontulan ostoskeskuksessa.

http://www.vartti.fi/artikkeli/35615d0b-609e-4d80-9b0f-d2c0aab0a3dd

Kunnon pakkasaamu tänään. Onneksi sisällä on lämmintä. Ikkunassa on kaunis lintunen, saatu ystävältäni Marjalta. Kiitos. Lintua on mukava katsella ulkoa tulevaa valoa vasten.

Vähän selitystä viime päiviltä, koskapa KristiinaS kommentoi huolestumistaan edelliseen postaukseen.

Torstaina olin Priiman käsityötapaamisessa. On tekeillä hys-hys-sukat. Perjantain olin koko päivän seurakunnan tarjoaman puurojuhlan tarjoilijana. Tänään olin Ihanan käsityötapaamisessa itiksen Tikatassa. Kamera on ollut joka paikassa mukana, mutta en ole paikanpäällä muistanut kuvata, joten kuvatonta postausta vaan. Joulukortteja on pino valmiina kuorissa ja lähtevät lähipäivinä postiin. Joululahjasuklaatkin on ostettuna. Ne hys-hys-sukat pitäis vaan saada valmiiksi. Teen niitä kaksi paria, vähän eri kokoisia, niin saapi saaja valita passelimmat, pukinpussiin pistän molemmat. Samaa sarjaa on jo kaulaliina odottamassa ja pipo onkin saajan päässä keikkunut toista kuukautta. Ne yhdet onnettomat kirjoneulelapaset, joita olen vuosia tehnyt, on vieläkin peukaloita vailla. Ehtisköhän ne vielä pukille mukaan. Niiden kaveri, pipo, on ollut saajallaan noin kymmenen vuotta.

Heräsin aamulla pirteänä klo 9 aikaan ja niinpä kävin reippaasti siivoamaan. Parit pikkumatot koneeseen, lattioiden pesu, hellan tausta ja muuta pientä. Kävin sitten kaupoilla ja ostin uudet kumihanskat, keltaiset  keittiöön ja siniset kylppäriin, punaiset on vanhat, joita käytän siilin astioiden pesussa. Nyt kunhan saan korttitavarat pois näkyvistä ja puhtaat liinat pöydille, niin a vot, sopii tonttujen kurkistella. 

Kävin tänään Tuomaanmarkkinoilla. Eipä ollut mitenkään tungosta. Ostin sieltä vain purkillisen lakkahilloa. Samalla reissulla ostin vähän karkkeja pussitettavaksi. Ostin kyllä suklaatakin, mutta niitä en kuvannut kun ovat tehtaan paketoimia. Muutaman kortinkin tein, mutta ne meni samantien kuoriin.  Kaupoissa huomasin tänään, että enää ei tyrkytetä muovikassia joka paikassa, vaan kysytään haluaako tai "mahtuuko sinne nämä vielä sinne". Lahjapaketointiahan ei monessakaan paikassa ole kassalla, jos yleensä on ollenkaan. Minäkin taidan lahjat pistää ilman ylimääräisiä kääreitä, jos vain suinkin mahdollista. Tai sitten kierrätyspusseihin, kuten kuvassa vihreässä pussissa. Tuo sydänkori on tehty jostain vanhasta kuva-arkista.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille blogini lukijoille!

Pesin tänään ovien päällykset ja karmien yläosat, ripsusin katot ja seinät. Nyt saa pöly laskeutua ennenkuin aloitan hyllyjen ja pöytien siivouksen. Pesin jo eilen keittiön verhot ja laitoin ne aamulla takaisin ikkunaan. Lattioiden siivous jää sitten viimeiseksi.

Kyllä on viime päivät olleet ankean harmaita. Tosin tykkään, kun ei ole pakkasta eikä liukasta. Piristääkseni itseäni poikkesin kahvittelemassa Kokkolassa. Harmaata ja ankeaa oli sielläkin kuten kuvista näkyy. Tuttujen tapaaminen kyllä piristi mieltä.

Kansalliskirjaston verkkoarkistoon arkistoidaan myös blogeja. Onko omasi jo siellä.

http://verkkoarkisto.kansalliskirjasto.fi:8080/

Valkeanharmaa aamu innoitti aloittamaan joulusiivoukset. Pesin keittiön ilmanvaihtoventiilin ja hellan ympäristön kaakelit. Hellan siirtäminen ja sen taustan peseminen vielä mietityttää. Kaappeja en enempää pese, kun se homma sopii mielestäni paremmin kesällä tehtäväksi. Mitähän muuta siihen joulusiivoukseen tänä vuonna kuuluu.

Marraskuun alussa oli vielä melko lämmintä ja vaahterassa kauniit keltaiset lehdet. Pelargoniat kukkii edelleen, mutta nyt pitää ottaa yöksi sisälle. Joulukaktus kukkii myös vähän etuajassa. Sain eilen kauniin kukkakimpun vierailta, jotka kävivät tutustumassa siileihin. Kiitos kukkasista. Pari päivää sitten ostamani ruusukimpun kukat laitoin kuivumaan pyykkinarulle. Ehkäpä ne kuivattuina kestää muutaman kuukauden. Ulkona pyryttää parhaillaan. Ihanaa olla sisällä lämpimässä. Tosin iltapäivällä olen ystävien kanssa menossa Picasson näyttelyä katsomaan ja senjälkeen syömään.

Lapsenlapsi täytti vuosia ja tänään kahviteltiin niissä merkeissä. Toiveena oli musta-keltainen pipo ja ihan summamutikassa sellaisen tein. Oli kuulemma ihan sopiva. Onnittelukortinkin tein itse ja ekaa kertaa laitoin uusia askartelutapaamisessa hankkimiani kukkasia.

Pari viikkoa sitten yritin saada aikaa renkaidenvaihtoon, mutta ei onnistunut. Sitten iski flunssa eikä tullut pieneen mieleenkään lähteä renkaita kaiveleen kellarista. Tänään sitten piristyin soittamaan Autokeskuksen huoltoon, jossa vastasi kiva ääni "sopiiko tänään klo 15". Mullehan sopi. Ei muuta kuin kantamaan renkaat autoon, pieni huilitauko ja Konalaan hyvissä ajoin. Siellä olikin uusi systeemi ja renkaidenvaihdolle oma tiski ja parkkipaikat. Puolisen tuntia siinä meni kun pääsin lähtemään takaisin. Mulla oli mennessä ne renkaat auton takapenkillä, koska takaluukkuun ei mahdu kuin yksi rengas ja sitäpaitsi sieltä on hankala rengasta nostaa. No, pojat oli tunkeneet yhden renkaan takaluukkuun ja loput kolme penkkien väliin, mistä niitä myöskin oli hankala saada ylös.  Pitää vissiin seuraavalla kerralla laittaa lappu, että renkaat takapenkille eikä mihkään koloihin. Turkasen hiki siinä kummiskin tuli, vaikka ei nyt tarvinnutkaan itse vinssata autoa ylös. olen ansainnut pullakahvit, olenhan.

Siilinpoikasten isänpuolen sukua kävi kylässä ja sain kuivattuja suppilovahveroita sekä komean rinkilän. Kiitos

Marsu kävi ovenraosta tuomassa kanakeittopusseja ja kuumemittarin. Kiitos, käytetty on jo.

Torstaina oli myös tulossa vieras, mutta palasi ovelta takaisin ja työnsi kukkakimpun vaan sisälle. Kahvitellaan myöhemmin. Kiitos kukista.

Aikaisemmin otin pari kuvaa, kun siilinpoikaset yrittävät pitää ruokakippoa hallussaan. Siileillähän on tapana mennä ruokakippoon jopa maate, ettei toiset pääse osingoille.  Tässäkin taistellaan yhdestä ruokakiposta, vaikka toisessa olis samaa ruokaa myös.

Välillä sitten levätään oikein rentona.

Pikkuhiljaa tässä taas noustaan jaloilleen. Välillä tulee yskänpuuska ja nenä vuotaa, mutta muuten tuntuu ihan hyvältä. Laitoin jo itse ruokaakin, janssonin kiusausta. Tosin valmiista peruna-sipuli-seoksesta, mikä oli iso virhe. Perunat menee kummaksi mössöksi. Ovatkohan puristettua  perunamuusia.  Kävin siis jo kaupassa ja ostin perjantaipullon myös. Eli ostin lohdukkeeksi kokiksen, olen mielestäni ansainnut sen. Ostin myös lisää hoitavia aloe vera nessu-nenäliinoja. Tuntuvat tosi hyviltä ja pehmeiltä.

Eilen illalla alkoi tuntua, että kuume nousee. Yöllä sitten hain lisäpeittoa ja aamulla tärisin, vaikka oli kaksi peittoa päällä. Vielä en ole jaksanut laittaa aamupalaa enkä hoitaa siilejä. Ei oikein jaksa edes istua. Mun kuumemittari meni rikki, joten en tiedä paljonko on lämpöä, pulssi kyllä viuhtoi toista sataa. Menen taas pitkälleni, vaatteet päällä vällyjen alle.

Vanha blogipohja poistui käytöstä ja tilapäinen ei ihan miellyttänyt. Ystäväni Katriina Tampesterista teki minulle ihan ikioman pohjan, jonka kuvat on vuodatuksen kansiossa, joten eivät hevin katoa. Sainpahan samalla omat siiluraiset kuvaan mukaan. Iso kiitos, Katriina!

Olin keskiviikkona erään blogitutun synttäreillä. Lahjaksi vein Aurea-langasta tehdyn baktuksen. Toinen vieras toi villasukat. Toki muitakin vieraita ja lahjoja oli, mutta niistä ei ole kuvaa.

Torstain Priimassa voitin arvonnassa kaksi kerää ihanaa Mille Colori -lankaa. Kiitos onnettarelle! Paikalla oli myös tuleva morsio ihanissa ruutukengissä. Tahtoo kans.  :)

Näköjään nyt jotain outoa on kun tulee tuon Photobuketin huomautus, vaikka mulla ei tietääkseni ole mitään tekemistä sen kanssa. Onkohan niin, että nyt kun vuodatus on uusissa käsissä niin pakotetaan ottamaan Photobukettikin käyttöön, vaikka väkisin.  Pitää nyt vähän miettiä, mitä tämän blogin kanssa tekee. En tykkää, että on pakko ottaa erillisiä sanasanallisia toimintoja, jos niille ei ole tarvetta.

Tapasin tänään yhden blogitutun Kappelissa. Hänellä oli syntymäpäivä. Toinenkin blogituttu oli siellä, samoin päivänsankarin muita tuttuja muutama. Samalla reissulla kompastuin hulluihin päiviin kun kävelin Stockan puolelta Akaateemisen puolelle. Ostin lahjarasioita ja tagejä, jotka sopivat vaikka joulukortteihin. Päivän kuvasaalis on vielä kamerassa, mutta ensin täytyy syöttää siilipesue.

Olinpa  vallan äimistynyt, kun luin aamun uutisia. Kaari Utrio ehdottaa "unipilleriä" yli 70-vuotiaille. Tulee kuulemma edullisemmaksi vanhusten hoito sillä tavoin. Rupesin laskemaan, että pari vuotta olisi meikäläisellä enää aikaa kärvistellä täällä toisten kustannuksella. Utrio ei itse aio jäädä vanhainkotiin tai sukulaisten hoidettavaksi. Ja, pöh. Ottakoon Utrio itse pillerinsä silloin kun haluaa, mutta monella 70v ihmisellä voi olla vielä 20 hyvää vuotta jäljellä, joillakin enemmänkin.  Mitähän KU mahtaisi tuumata, jos joku tarjoaisi hänelle itselleen kuolemanpilleriä parin vuoden päästä.  Se kun ei olekaan sitten tulevan vainaan itsensä päätettävissä, jos siihen pillerikäytäntöön mentäisiin, vaan monet muut seikat avittaisivat lyhennettyä elämää. Hyi olkoon!

Aamulla laittelin aamupalaa ja tomaatti tipahti kahvimukin reunaan sillä seurauksella, että kahvit kaatui voileipien päälle, yöpaidalle, keittiön matolle ja pitkin tiskipöytää. Tulee sitten pyykkipäivä tästä päivästä. Iida sitten tietysti killitti vieressä odottaen omaa aamupalaansa, jota piti antaa lisääkin kun siivous kesti sen verran kauan, että Iida ehti hotkia raksut ja tuli odottelemaan lisää. Minä en kestä katsellä nälkäistä siilua, kun korvissani kuluu vienoa vikinää "mul on nälkä, nälkää...".

Kävin kasvimaallani keräämässä talteen sipulit ennenkuin ne kokonaan mätänevät siellä sateessa. Palsta oli ruohottunut kamalasti kun en ollut vähään aikaan siellä käynyt. Vähän heikosti sipulia tuli, mutta riittänee minulla pitkäksi aikaa. Suurin osa oli punasipulia, mutta oli joukossa keltasipuliakin. Tänä kesänä keltasipuli kasvoi paremmin.

Kävin tänään kylässä ja sain poimia marjoja itsellekin; punaisia, mustia, valkoisia, viinimarjoja ja karviaisia. Karviaiset jo perkasin ja laitoin kiehumaan hilloksi. On sitten mukava ottaa hilloa aamuisin kaurapuuron päälle. Nuo vihreältä näyttävät ovat myös mustaviinimarjoja, heh. Ja punaisten karviaisten joukossa on valkoisia karviaisia.

Eräänä aamuna oli pihalla rusakonpoikanen aamupalalla.  Vai olisiko tämä nyt niitä citykaneja.  Aikaisemmin näin kolme poikasta yhdellä kertaa.

Eilen kävimme ystävän kanssa kesäkaupunkia kiertelemässä. Ensin kuljimme Liisankatua ja ihastelimme vanhoja rakennuksia ja ylhäällä näkyviä parvekkeita kukkaistutuksineen. Sitten menimme Tervasaareen. Siellä on matonpesupaikka, jossa saa pestä ihan merivedellä. Koirillekin oli oma uimaranta ja ihmisiä oli nurmikoilla ottamassa aurinkoa. Aikamme kierreltyämme menimme ravintolaan syömään. Ruoka oli herkullista, minä otin miekkakalaa ja ystäväni kasvispannun. Todella hyvää. Ruokailun jälkeen kiertelimme rantaa Katajanokalle ja ihastelimme upeita veneitä ja purjeveneitä. Kävelimme Katajanokan Kasinon ympäri ja Kauppatorin kautta kotiinpäin. Kaikkiaan reissuun meni 6 tuntia, josta ruokailun ajan istuimme ja muun aikaa olimme liikkeellä, joten illalla kyllä uni maittoi.

Huomasin äsken, että parvekkeella roikkuva joulukaktus oli ruvennut kukkimaan. No, johan sitä joulukorttejakin väsäillään.

Ystäväni Marja pyysi aamulla kyläilemään luokseen Nurmijärvelle. Mielelläni meninkin kun tiesin, että saan ottaa käsityön mukaan. Otin myös kilpikonnan, joka sai siellä nauttia auringosta nurmikolla. Juotiin kahvit, käytiin kirpparilla ja syötiin herkullinen ateria jälkiruokineen ja kahveineen Ja Marjat kauniit linnut pitivät meille iloista sirkutusta. Päivä oli mitä ihanin. Kiitos, Marja.

Siiliystäväni K kutsui ystäviään pieneen kesäiltajuhlintaan. Kävimme päivällä yhdessä ostelemassa vähän tarvikkeita. Illalla sitten istuskeltiin ulkosalla nauttien erilaisia herkkuja sekä mansikka- ja passionkuohuvaa. Kiitos K kutsusta, oli mukava tavata ystäviäsi.

Aamulla oli vähän viileämpää ja pilvistä. Muutama sadepisarakin tuli. Jaksoin lähteä käymään kaupassa ja ostinkin sitten ihan kesäruokaa. Uusia perunoita, loimulohta, uutta sipulia ja kotimaisia mansikoita. Tein sitten vanhanaikaisen sipuli-voi-kastikkeen perunoille. Olipa hyvää ja kiva syödä parvekkeella. Mansikankannoista sai kiipakoopa kesäherkkuja myös.

Kävin asioilla kaupungilla ja samalla pistäydyin Tiimarissa. Tarkoitus oli etsiä ohutta hopeakartonkia tai paksuhkoa hopeapaperia perhosia varten. Tiimarissa oli 50-90% alennuspäivät. Arvatkaapa tuliko ostettua?. No, pari pakettia joulukorttipohjia ja paketti korttikoristeita lähti matkaan, mutta ei sitä mitä varten sinne menin. Unohdin.  

Samalla reissulla näin Helsinki Pride -kulkueen. Sattui heille sopiva ilma viettää piknikkiä Töölönrannalla.

Eilen iltapäivällä oli meidän parvekkeen alla kolme rusakkoa popsimassa vastaniitettyä nurmikkoa.

Lähdin päivällä käymään läheisessä rodopuistossa, onneksi. Alkaa olla paras kukinta-aika jo ohi. Pari viikkoa sitten rodot oli vielä nupuillaan, mutta nyt osa jo varisteli kukkia. Puistoalueella uusitaan kävelysiltoja ja tehdään muutakin pientä parannusta. Alueella oli tänään paljon kävelijöitä, oli vanhuksia rollaattoreiden kanssa ja pieniä lapsiakin näkyi.

Hyvää juhannusta kaikille blogissa vieraileville!

Äsken tuli iloinen viesti. Sukuun on tänään syntynyt pieni tyttö. Onnea vanhemmille ja sisaruksille sekä isovanhemmille!

Olipa aika lämmin päivä naisten-10 juoksijoilla tänään.

Tuntia ennen lähtöä oli porukka jo kerääntynyt lähtöpaikalle. Puolenvälin tienoilla meno oli rauhallista.

Eilen Marsu ja Vallu poikkesivat lyhyelle visiitille. Kun Vallu oli päässyt kuljetuskopastaan partsille niin kiipakoopanen suorastaan juoksi koppaan ja mielistyi siihen niin, että ei tullut pois. Vallu vähän ihmetteli, mutta tyytyi sitten parvekkeen nurkkaukseen tuolien takana.

Vähän Vallu ihmettelee kuka on koppaan mennyt ja tunkee itsensä mukaan

Hiukan meinaa tulla ahdasta, mutta sovitellaan...

Ei sittenkään. Vallu päätti poistua.

edittiä lopussa (=toinen haaste)

Meri ja Merja haastoivat minut.

Toissapäivänä istutin pussillisen punasipulia ja eilen sain loput sipulit istutettua. Pari pussia punasipulia ja yksi pussi keltasipulia yhteensä. Kamerankin otin kasvimaalle mukaan, mutta penkit näytti niin ankeilta, että en ottanut niistä kuvia. Yritin sitten kuvata naapurin kukkapenkkejä, mutta kamerapa ei toiminut. Pian tajusin, että patterit oli lopussa. Ilmankos kotona olin ihmetellyt, että mikä piippaus kamerasta kuului kun olin unohtanut sen kiinni tietokoneeseen. Silloin arvelin, että kamera sammui automaattisesti kun oli ollut liian kauan kiinni koneessa, enkä tarkistanut pattereita. No, vahinko ei ollut suuri, kuvatonta postausta vaan teille.

Sain äitienpäivälahjaksi tällaisen paketin. Nyt nuo mokomat pitäisi asentaa ja sehän tietää ties mitä ongelmia. Saas nähdä miten äijän käy.

Ja pientä hymyä. Katsokaas miten possua pussataan. 

Hyvää Äitienpäivää kaikille äideille ja blogissa vieraileville!. Virtuaalikahvit kakun kera sunnuntaikupista, olkaapa hyvä. Kakun koristelu on vähän harjoittelua. Sain pursottimet "kauan sitten" Tarjuskalta ja vähitellen opettelen niitä käyttämään. Harjoitusta tarvitaan lisää kuten huomaatte.  :)

Ihana auringonpaiste ja lämmintäkin melkein kymmenen astetta heti aamusta. Eilisen vieraan lähtiessä teimme pienen kävelylenkin. Matkalla oli erään talon pihassa kaadettu sireenipensaita ja otimme muutaman oksan kotiin, jos vaikka saisimme ne kukkimaan. Samalla reissulla näimme kuumailmapalloja, joista yksi laskeutui melkein Hämeenlinnan väylälle. Onneksi saivat nousemaan lopulta ylös, ettei tullut mitään vahinkoja. Tänään aamulla tein itselle sitten "perinteisen" silliaamiaisen. Kuplivaa edusti Lidlin sininen vesi terästettynä Ekströmin vadelmaisella.

Ylimmässä kuvassa eilinen tarjoilu, mm parsaa voisulan kera ja mansikkakuoharia. Alimmassa kuvassa tämän aamun silliaamiainen (ja loput parsasta).

Hyvää vappua kaikille blogissani kävijöille. Minä vietän vappua rauhallisesti kotosalla kotisiman, siilien ja lintukameroiden kera. Kevät on mukavaa aikaa.

edit, lisätty linkki maakotkan pesään

Sääksikamera

Kattohaikarat1

Kattohaikarat2

Pöllönpesä

Monenlaista pesimistä

Maakotkanpesä

Kun tälle päivälle suunniteltu reissu peruuntui, niin pääsinkin poikkeamaan Ogelin tapaamisessa. Tosin vain pikainen käynti eikä yhtään lankaa mukaan. Jälleen oli porukkaa paikalla runsaasti ja kauppias toi kolmannen pöydän ja lisätuoleja. Ogelista menin sitten Tapiolaan Vuokkiniemeläisten tapaamiseen. Mukava kokous ja kiva tavata "ehkä sukulaisia". Siellä sitten rupesi aivastuttamaan ja palelemaan, joten en jäänyt sinne iltaan asti, vaan tulin kotiin juomaan kuumaa mehua. Huomenna heimojuhlat jatkuu ja yritän olla reippaana mukana. Kamera oli mukana koko päivän, mutta enpä saanut kaivetuksi sitä esille, joten kuvatonta postausta vaan. Niisk ja atshii!!

Uh huh. Minä en ole kovin innostunut musiikista tai laulusta, mutta ajankuluksi kurkkasin you tuben pätkään Susanin esiintymisestä. Olipas yllättävä esitys, hyvä sellainen. Piti katsoa heti kolme kertaa ja sitä en ole eläissäni tehnyt kuin kerran kun sain erään cd-levyn, jossa oli kappale Amado mio. Sitä kuuntelin noin 30 kertaa perätysten.

Pienet on pääsiäiskoristelut, mutta riittää yhdelle ihmiselle. Karitsanpaisti odottaa marinoitumista. Mukavia pyhiä kaikille!

Sain tällaisen Villiviiniltä. Kiitos. Tunnustuksen ja napin saa ottaa blogissani kävijä jos haluaa. En jatka tätä muuten.

Rouva M poikkesi "ystävänsä" kanssa eilen kylään. Oli oikein rattoisaa jutella ja tehdä käsitöitä. Tuliaisiksi sain santpaulin, herkkuja ja ruususuolaa. Kiitos Cottonella käynnistä.

Kuva-arvoitus, mitä kuvassa?

Tessa Cottonenhan se siinä

Tein vähän hankintoja, 64 kpl rakkautta ja romantiikkaa. Riittää lukemista muutamaksi päiväksi.

Viimeistä edellinen siilinpoikanen lähti tänään uuteen kotiinsa. Samalla sain kasan tuliaisia Kiinasta. Kiitos, Soili. Kaunis viuhka ja kiva korkinavaaja sekä erilaisia kylpyhuonetarvikkeita.

Ja olisittepa nähneet miten Lilith kiireesti kiipesi Soilin käsivarrelle mun sylistä. Miten ne siiluset tunnistaakin oman orjansa, vaikka on ollut viikkoja väliä ja vain muutaman kerran tavanneet.

Hyvää Ystävänpäivää kaikille blogissani vieraileville.

Kuvakortti löytyy osoitteesta   (jos se toimii)

http://kampanjat.hs.fi/ekortti/?id=49969b9b3374f

Joskus 40v sitten. Sen muistoksi.

Oli Niinan kanssa sovittu, että tehdään yhdessä vähän kortteja. Lähinnä sellaista teepussitaittelua. No, aamusta tietenkin piti siiluraiset hoitaa, sitten piti hakea pari vessaa niille. Sitten piti ottaa korttitavaraa esille. Vain osan otin, näyttää olevan tuossa ympärillä 19 eri laatikkoa ja muutama paperipino päälle.

Ihan rattoisasti kului aika. Kahviteltiin välillä  ja poikettiin naapurissa pitsalla vielä ennenkuin Niina läksi kotia kohti. Ei tullut otettua kuvia, joten kuvaton postaus tällä kertaa. Kiitos, Niina, käynnistä!

Pami haastoi minut kertomaan neljännen kansion neljännestä kuvasta. Olisi pitänyt kaiketi ottaa koneen tiedostoista nuo kansiot, mutta mulla ei ole koneella neljää valokuvakansiota, joten kävin kävin penkomaan paperikuvia. Tuo neljännen kansion neljäs kuva on vuodelta 2001. Oltiin autoilevien naisten porukalla viettämässä yhdistyksemme 20v juhlia. Kuvassa on "eräs" kilpailija ajamassa rallia. Auto oli kytketty tietokoneeseen ja ohjelma arvioi ajotaidot. Kisan voittaja sai hyvät palkinnot ja hävinneet samoin. Oli ikimuistoinen viikonloppu. Onneksi ei sattunut neljänneksi kuvaksi se, jossa harrastettiin naku-uintia kuutamossa. :=)

Pöh. Taas tässä vuodatuksessa on jotain outoa. En saa kuvan alle tekstejä. Kääk. No, joka tapauksessa en nyt osaa haastaa erityisesti ketään, mutta ottakoon haasteen ken haluaa. Kivahan sitä on lukea hauskoja valokuvamuistoja.

Taas kerran testailin vanhoja taitoja sarjassamme yritelmiä ja yritelmiä. Hanna-tädin kakuista tuli lituskoita vallan. Ohjeissa sanotaan, että paistetaan koekakku. Meikäläisen taidoilla se kyllä ois usein tarpeen, mutta... No, maussa ei ole vikaa ja aion tarjota näitä ensi sunnuntaina siilistiystäville, jos niitä vielä on silloin jäljellä. Itse kyllä syön vähän liikaa tummuneet kulmapalat jo tänään. Minusta vähän palaneet leivonnaiset on vastustamattomia. En voi ymmärtää miten 10-vuotiaana saattoi syödä raakaa pullansisustaa.

Väliin tänne vähän muutakin kuin pelkkiä siilejä.

Olin tänään Vuokkiniemi-seuran Heimotapaamisessa. Minulla oli vähän vihiä, että saattaisi olla jotain sukuyhteyksiä sinnepäin. Ja voi että miten mukavaa siellä oli ja sydämellisesti toivotettiin tervetulleeksi mukaan. Ja samalla esiteltiin myös pari henkilöä, jotka saattaisivat olla sukua ja joilla oli paljon tietoa ja kokemusta sukututkimuksesta. Ja kyllä siellä kävi aikamoinen puheenporina ja olisi voinut jutut kestää pitempäänkin, mutta pitäähän sitä jättää jotain toiseenkin kertaan. Yhteystietoja vaihdettiin ja sukuselvittelyjä jatketaan lähitulevaisuudessa. Myös uusia tapaamisia on tiedossa. Ihanaa ruveta kaivelemaan vanhoja sukutietoja. Harmi vaan taas kerran, että omat vanhempani ovat jo kuolleet ja osa perimätietoa on mennyt heidän mukanaan.

Piti ihan kokeilla, jotta tuleeko teksti kohdalleen. Monella on vuodatus hävitellyt tekstejä.

edit: ensin ei tallentanut ja sitten oli monistanut. poistin monisteet.

Piti saada uusien housujen lahkeet lyhennettyä. Nopea apu siihen on nitoja. Olen ennenkin käyttänyt sitä, kun mua tympii leikata ja ommella niitä. Joskus olen käyttänyt liimanauhaa. Näihinkin taidan laittaa sitä sitten kun saan inspiksen, nyt vaan piti kiireellä lyhentää oopperaan menoa varten. Jos noihin niitteihin sais jonkun koristeen, vaikka helmen tai tähden, niin saisivatkin jäädä niitatuiksi.

Aika paljon oli liikaa pituutta. Pitää jossain vaiheessa leikata ylimääräiset pois, nyt vaan pikalyhennys nitojalla.

Vuodatuksen eilisen päivityksen jälkeen on koko blogin hallinta uudenlaista. Toivottavasti tähänkin tottuu.

Toissapäiväisen rumban jälkeen oli Iida-emo eilen taas entisensä. Söi ja hoiti poikasiaan eikä paljon tuhissut.

Eilen iltapäivällä auringon laskiessa näkyi kaunis iltarusko. Kuvaa ei näytä nyt saavan vuodatukseen. Lisään sen kun taas pelittää.

 edit: eipä näytä kommentointiosio toimivan vieläkään.

edit2: nyt sain kuvan laitettua.

Loppuvuoden alennusmyynteihin en ehtinyt, mutta senverran piti kaupoissa käydä, että sain uuden puseron ja uudet pitkäthousut. Sukkiakin ostin muutaman parin. Ja sitten höpsähdin, kun näin vaaleanpunaiset Reinot. On minulla jo Ainot eli nyt on Ainoilla sulhaset. Sopii niillä tallustella parvekkeella eikä kylmää jalkapohjia. Hyvää alkanutta vuotta 2009. Jippii!

Hyvää Uutta Vuotta 2009 kaikille blogissa pistäytyjille. Meidän suurperhe eli minä+8 siiliä vietämme rauhallisen aaton pauketta kuunnellen ja hiukan herkutellen. Siilivauvat kasvavat vauhdilla ja emo on nälkäinen. Aurinkokin paistaa.   :)

Tänään vietetään viattomain lasten päivää. Niin meilläkin perinteisesti. Tein äsken täytekakun ja kokeilin nyt koristella sitä Tarjuskalta saamallani pursottimella. Kermavaahto olisi saanut olla kovempaa, mutta en uskaltanut vatkata sitä liikaa, ettei mene voille. Toki tuore voi olisi hyvää, mutta ei ehkä kovin houkuttelevaa vadelmakakun päällä. Karjalanpiirakoita ja munavoita on tekeillä. Kohta paistan korvapuusteja. Eka vieras taitaa tulla heti puolenpäivän jälkeen. Pääsen itsekin sitten aamukahville.

Iltapäivällä soi puhelin ja pyydettiin jouluista cd-korttia. Mikäpä siinä, äkkiä piti leikellä kuva ja tehdä kortti punaiselle pohjalle ja sitten viemään. Otin samalla mukaan yhden aiemmin valmistuneen cd-kortin, että olisi valinnanvaraa. Molemmat kortit kelpasivat. Kuvassa tänään tekemäni kortti.

Kyläpaikassa juotiin kahvit ja mankeloitiin omat ja vieraan lakanat. Sain pullon kotiviiniä, purkillisen itsetehtyä luumuhilloa, laatikollisen joulupalloja sekä pari kassillista lukemista. Niin ja sain myös kannellisen uunivuokan. Kannattava reissu siis.

PS. piippauksia ei ole vielä kuulunut.

Tänään on ensimmäinen laskettuaika siilinpoikasten syntyä. Nyt yritän olla mahdollisimman hiljaa ja kolistelematta. Joulusiivoukset on tehty senverran mitä tehdään. Viime yönä näin unta että poikaset olivat syntyneet lattialla ja astuin parin päälle. Oli ilkeä tunne herätessä. Nyt sitten kuullosten vähän väliä, josko laatikossa piippais. Äsken kyllä Iida pulleana vyöryi syömään ja söi ihan rauhallisesti, joten vielä ainakaan ei ole poikaset pesässä mammaa kiirehtimässä.

Jouluvalmistelut on tehty. Siivottu, kortit kuorissa, lahjat ostettu ja paketoitu. Yläkaapissa olevaa joulukrääsälaatikkoa en aio ottaa ollenkaan esille. Itsenäisyyspäiväkuusi saa riittää tälle joululle. On ihan mukava tunne kun koti tuoksuu puhtaalle. Pari puhdasta mattoa laitan lattialle vasta ensi viikolla. Keittiö rauhoitetaan siilivauvoille. Piippauksia odottelen loppuviikosta.

Lahjoja ei ole jaossa monta, mutta rakkaudella paketoituja.

Tuomaantorilla oli väkeä paikoin tungokseen asti ja joulupukkikin siellä vilahti.

Itiksen neuleporukka vietti pikkujoulua lauantaina. Tosi lämmin ja mukava tunnelma.

Koko päivän on ollut yhtä tasaista harmaata. Aamulla menin hämärissä seurakunnan jouluateriaa laittamaan ja tarjoilemaan. Pois tullessa klo 15aikaan oli yhä hämärää. Piti ihan kellosta katsoa, että ei ollut vielä ilta.

Eilen olin Priiman käsityötapaamisessa. Ensi viikolla tavataan Priimassa vielä, sitten  on  joulutauko ja seuraava tapaaminen on ensi vuoden puolella vasta. Huomenna on kyllä itiksen neulojien pikkujoulun viettoa ja ensi viikolla vielä Päivin luona yksi tapaaminen.

Nyt keittelen siileille broileria. Tuleva äitykkä tarvii hyvää ravintoa: lihavia matoja ja pulleita sirkkoja sekä vähän broiskua. Kuvassa on jauhomadon koppiksia ja ryynien seassa pieniä matosia kasvamassa isoksi.

Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille blogissani poikenneille ja muillekin! Vietämme päivää lapsenlapsen kanssa kortteja askarrellen. Pipareita ja itsenäisyynpäiväkuusenkin koristelimme. Kävimme myös päiväkävelyllä. Palstoilla oli kovin syksyisen näköistä. Onneksi aurinko rupesi juuri paistamaan. Hieno ulkoilupäivä.

Kylläpä on ollut pimeä päivä. Aamupäivällä kävin ystävämyynnissä ostamassa pari kerää lankaa. Sitten ajoin itikseen etsimään hapsulankaa, jota löysinkin sieltä itiksen käytävän lankakaupasta. Sitten kävin kotona, mutta en oikein viihtynyt (silitettävä pyykki katsoi jotenkin syyttävästi) ja lähdin vielä keskustaan. Pikaisesti kävin Etolassa ja Sokoksella etsimässä isoa uima-allasta, mutta en löytänyt. No, saan tyytyä pienempään. Edelleen pyykit tuijottaa tuossa vieressä.

Maija-langat siellä ystävämyynnissä olivat kallistuneet kovasti, ennen 20 eur/kilo, nyt 30 eur/kilo. Itiksessä Maija-lanka oli 50 eur/kilo ja Ogelin lankakaupassa muistaakseni 36 eur/kilo.

Lähiseuduilla olijat, seuratkaapa Marsun blogia. Marsu nimittäin on sopinut Ogelin kaupan kanssa, että voitaisiin aloittaa neuletapaamiset siellä ensi vuoden puolella.

Tai siis aamulla klo 8 aloitin kyllä karjalanpiirakoiden teon seurakunnan myyjäistalkoissa ja siinä meni aikaa noin 6 tuntia. Hommat jatkuu huomenna ja myyjäiset on lauantaina. Mutta sitten pitikin kokeilla, josko auton ovet aukeavat ja aukesivathan ne kun oli vesikeli. Auto sitten Marsulle lämpiimään ja Marsun autolla vähän Ogeliin lankoja hyppyyttään. Vielä Kissatalon kirppiskierros ja sitten Priimaan. Priimassa tuli puheeksi Hello Kitty -ohjeet ja löysinkin jotain kuvia ja ohjelinkin. Priimassa taas naurettiin koko viikon edestä. Joku asiakaskin kävi kurkkaamassa meitä. Oli muuten taas pari uutta neulojaa/virkkaajaa mukana. Toivottavasti eivät pelästyneet meidän pälätystä. Priiman jälkeen sitten takaisin Marsun pajalle ja Marsu rasvuutteli mun auton ovet etteivät seuraavilla pakkasilla pääse jäätymään. Kiitos, Marsu!.

Ja ensi viikonloppunahan on sitten se ystävämyynti Oulunkylässä, Mikkolantie 1. Minä menen käymään siellä luultavasti vasta sunnuntaina, kun olen myyjäisissä arpoja myymässä lauantaina.

Olin iltapäivällä muutaman tutun kanssa käsityötapaamisessa. Yksi kokosi peittoa, toinen kutoi peittolappuja, kolmas virkkasi pannulappuja ja minä tein huovutettavaa tossua. Huomenna pitäis pyöräyttää tossut pesukoneessa.

Kesken kaiken alkoi kuulua outoa rapinaa. Ihmeteltiin ensin, että vuotaako jostain vettä. Ääni paikallistettiin kattoventtiiliin ja siltä näkyikin liikettä. Arvuuteltiin sitten, että onko siellä lintu, hiiri vai lepakko. Venttiili kierrettiin auki ja suuri pettymys (tai helpotus), ei ollut lintua tai muutakaan elävää, kuivia lehtiä vain pyöri venttiililautasen päällä. Onneksi ei hälytetty palokuntaa "lintua" pelastamaan.

 Kotiin tullessa olikin sitten lumimyräkkä alkanut, onneksi tuuli kävi selän takaa. Iso kiitos Päiville paikan järjestämisestä. Joulukuussa seuraavan kerran!

Kuten kuvasta näkyy, niin olimme levittäytyneet pöydän täydeltä.

Tuuli ja tuiskusi melkein vaakasuoraan ja lunta oli puolisääreen. Onneksi olin laittanut kunnon talvisaappaat, nilkkurit ei olis riittänyt.

Annu ja Liinu olivat kutsuneet blogituttuja kirkkonummelle Oitbackaan ja Augustin huvilaan. Kävimme myös pihapiirissä olevassa Kynttiläpajassa. Meitä vieraita oli noin 15 henkeä eikä juuri enempää olisi mahtunutkaan. Aika monta meistä oli reissussa junalla ja kuljetus Kauklahden asemalta oli järjestetty myös. Aivan ihanaa palvelua. Tutustumisen ohessa nautittiin glögiä pipareiden ja pullan kera. Kiitokset Annulle ja Liinulle järjestelyistä!

Paljon kivoja tavaroita oli esillä.

Kynttiläpajan puolella oli tietysti kynttilöitä, mutta oli siellä muutakin: saippuoita, sulatetusta lasista tehtyjä pieni tonttuja, kortteja ym.

Näyttää siltä, että kukat pitää ottaa parvekkeelta sisätiloihin. Samettikukat ja kehäkukan tosin jätän parvekkeelle. Ainakin kehäkukka selvisi viime talvena nuppuisena yli pahimpien pakkastenkin ja jatkoi kukintaansa heti kun aurinko taas lämmitti parveketta. Samettikukasta en tiedä vielä miten pakkasenkestävä se on, mutta on mulla siemeniä tallessa, että saa keväällä kylvää niistä uusia. Pelargoniat selviää joskus talven sisällä, joskus ei. Kylmäkellarikin on, mutta se on pimeä eikä kukat oikein tykkää olla sielläkään.

EUAlta sain tällaisen piristykseen harmaaseen syys-talvi-päivään. Kiitos. Tämän saisi antaa eteenpäin 1-7 blogiystävälle, mutta en nyt osaa päättää kenelle antaisin. On niin monta ihanaa blogia, mutta suurin osa on jo saanut. Jos joku haluaa, niin napatkaa tästä. Nähdään tiistaina EUA ja muut Jumbossa tapaavat blogilaiset. Tiistainahan vietämme pikkujoulua ja vaihdamme lankoja. Tai sitten vaan neulotaan ja höpistään.  :)

Menin ihan kaikessa rauhassa Ogeliin kahvittelemaan ja sitten kurkkasin apteekin suuntaan. Mikä vetovoima sitten veikin askeleet lankakaupan puolella ja siellä alkoi lankoja hyppiä ostoskoriin. Naturgarnin lankoja 1 eur/kerä katselin ja ajattelin, että otanpa pari kun ovat edullisia. Sitten silmät iskeytyi Viking Balder -lankoihin: siitä syytän kyllä kaupan väkeä, kun olivat laittaneet ko langasta tehdyn vauvan unipussukan esille. Toisesta hyllystä bongasin samaa lankaa vähän punaisempana, ja Sportsragg-lankaa sinikirjavana hintaan 1,90 kerä. Pakkohan sitä oli ostaa kun sukkalankaa aina tarvii, eikös. Kaupanpäälle sain kaksi kerää Marks & Kattensin Iceland-lankaa.. Ruokakauppaan ei sitten enää rahat riittäneetkään, vaan poislähtiessä piti koukata Otto-pojan kautta.

Sain joku aika sitten Marsulta kaksi pannulappua. Mun lempparilaput oli menneet huonoiksi ja liikkisen ihana Marsu tekasi mulle uudet (vai TETtikö). Noissa on toisella puolen kulmassa ylimääräinen puolikas kerros kangasta ja käsi sujahtaa sinne väliin mukavasti eikä patalappu tipu käsistä vaikka kättä pitää aukikin. Minä tykkään tästä mallista ihan kamalasti. Iso kiitos :=)

Voitin Taijun blogissa ja nyt palkintopotti saapui. Postinjakaja yritti tunkea sitä postiluukusta, mutta laatikko juuttui kiinni. Olin juuri siilin kanssa tassupesulla ja menin käärö sylissä avaamaan oven. Sitten postipojan kanssa yritimme yhdessä vetää laatikkoa sisään ja ulos, sisään ja ulos... Välillä postipoika kyseli, että mahtaako sisällä oleva tavara mennä rikki. Minä arvelin, että ei mene. Ja taas yritettiin saada laatikkoa irti. Laitoin siilin lattialle ja oltiin välillä oven ulkopuolella, välillä sisäpuolella. Lpulta sormin litistämällä saatiin laatikkoa irtoamaan. Postipoika sanoi, että katsoa josko jotain on mennyt rikki ja siinä tapauskessa voi tehdä valituksen. Hm... enpä usko että teen. Mikään ei ollut rikki ja tiedän kyllä miksi laatikko juuttui. Siinä luukun yläreunassa on ruuvi löystynyt, mutta en ole onnistunut saamaan ruuvia irti enkä kiinni. Ruuvin kanta sitten tarraa postiin ja repii kuoria. No, joka tapauksessa palkinto saapui ja avasin tietysti heti. Aivan ihania tavaroita, katsokaa vaikka. Vaahteranlehtiä, kirjekuoria+kortteja, joulukuusitarroja, leimasimia, leimakuvia, paperinarua, sinistä nauhaa, kultajauhetta ja ihq kortti. Kiitos!  :=)))

Joulu alkaa näköjään aina vaan aikaisemmin. Eilen kävin vähän kaupungilla ja ainakin Suomalaisessa kirjakaupassa ja Tiimarissa näytti ihmiset tekevän jo jouluostoksia. Olen monta vuotta etsinyt itselleni valkoista joulukuusta ja nyt Tiimarissa olikin sellaisia myynnissä. Kerran jo niitä katselin, mutta en silloin vielä ostanut. Nyt ostin ja ostin samalla sinisiä käpyjä ja sinisen helminauhan. Laitan niistä itsenäisyyspäiväkoristeen. En laita kynttilöitä kun niiden palamista pitää vahtia ja multa menis hermot niiden kanssa. Suomalaisesta ostin kolmet pienet sakset, hinta euron/kappale. Vaikuttivat oikein hyviltä, saksalaista valmistetta. Saapa niitä nyt sitten ripotella jokaiseen käsityöpussukkaan.  Sokokselta ostin pari pakettia servettejä korttiaskarteluun. Tapasin samalla myös ystäväni Marjan, jonka kanssa menimme käsityötalo Priiman käsityötapaamiseen. Priimasta ostin parit bambupuikot, kun mulla niitä oli vain yhtä kokoa ja halusin lisää. Kalenterinkin ostin, kun alkaa tulla merkintöjä ensi vuodelle jo.

Tein muutaman vihreän joulukortin samalla leimasimella, jolla olen tehnyt aikaisemmin punaisia kortteja. Tekstit on kyllä vähän vinossa, mutta onpa sitten omatekoisen näköisiä.

Käväisin pikaisesti eli 4 tunnissa kädentaitomessuilla. Nyt olikin enemmän tilaa kuin vuosi sitten ja oli mukava liikkua kun ei ollut niin kuuma ja ahdasta kuin viime vuonna.

Heti alkumetreillä osuin suutarimestari Tyllin osastolle ja ihania punaisia nahkatossuja piti hypistellä. Pisti ihan harkitsemaan...

Elman puolella oli monenlaista elävää. Kaikkia ei jaksanut edes kierrellä katselemassa.

Itse sorruin ostamaan  laukun. Valmistaja ELOQ Forssasta. Kallis oli, mutta ihana. Tuollaista laukkua olin katsellut jo vuosi sitten toisessa paikassa, mutta silloin ei ollut myyjää näkyvissä. Pari Niemitalon juustolan leipäjuustoa ostin myös kun myyjä sanoi, että voi pakastaakin. Tai siis tiedän, että niitä voi pakastaa, mutta en tykkää, jos on jo kerran pakastettu. Nämä vaikuttivat tuoreilta Kylkiäisenä sain pienen rasiallisen lakkakastiketta (maistoin jo, oli aika kirpeää). Askartelupuoli jäi melko vähälle. Kuumaliimapistoolin sain sentään ja vähän kukkakuvia, joita tarvitsen jo tänään yhteen korttiin.

Tein halloween-testin. Mahdankohan todella olla noin peloton. Toivottavasti.

Sain eilen tuliaisia Saksasta hoitosiilin omistajalta. Vasemmalla kuvassa on kirja, jossa on erilaisia malleja, joilla voi tehdä koristeita. Keskellä on 7 pikkupussia kiiltäviä pieniä koristeita ja oikealla kimallelimaa. Kiitos tuomisista.

Priiman käsityötapaamisessa Saimi esitteli malliksi saamiaan körttisukkia. Mallin oli kutonut Saimin iäkäs tuttava Pohjanmaalta. Sukkien tumma raita on värjäämätöntä mustanlampaan villaa ja harmaa raita on valkoisen ja mustan sekoitetta. Yksi raita on 5 kerrosta. Näitä körttisukkia on naiset pitäneet entisinä aikoina, sukkanauhojen aikaan, siksi sukansuussa on nappi.

Nyt minullakin on SE. Eli ranneroikotin. Sain sen tänään Kristiinalta eilisen nimpparipäivän onnitteluiksi. Kiitos Kristiina! Tiijättehän te mitä tuolla roikotetaan. Käsityötä tietenkin. Kävellessä on hyvä neuloskella kun kerä on roikottimessa, ei pääse pyörimään jaloissa. Ja tuo siis roikkuu käsivarrella. Nämä selitykset siis niille, jotka eivät käsitöitten päälle ymmärrä siilinpiikin vertaa.   :=)

Tämä blogi pitää pienen tauon nyt. Palaillaan reissun jälkeen. Mukavaa syyslomaviikkoa kaikille!

Kokeilin tehdä Tarjuskan ohjeella omena-tosca-piirakan. Helppo tehdä ja ihan hyvän näköinen. Maun tietää sitten kun piirakka on jäähtynyt.

edit: hyvää on, söin lämpimänä maidon kanssa. Pitää ottaa toinenkin pala  :=)

Odottelin eilen vierasta kun ovikello soi. Menin iloisena avaamaan, mutta... Ovella seisoi kaksi nuorehkoa naista. "Päivää, teemme vapaaehtoistyötä, minä ole M ja tässä T, mitä mieltä olette Kauhajoen tapauksesta".

Minä olin äimänkäkenä, että mikä kauhajoenkysely nyt on menossa. Kysyin, että mitä vapaaehtoistyötä he tekevät ja ketä edustavat. Sanoivat olevansa jehovalaisia. Voi, saasta sentään, että suutuin, sanoin muutaman ruman sanan  ja läimäsin oven kiinni. Minusta on sikamaista, että vapaaehtoistyön nimissä tullaan tuollaisia asioita kyselemään, eikä edes kerrota ensiksi, että ollaan jehovalaisia. Olen pikkuhiljaa ruvennut inhoamaan yhä enemmän noita ovikellon rimputtajia muutenkin. Minusta tuollainen pitäisi saada kieltää jotenkin. Ainakin minä koen sen suurenä häiriköintinä.

Kuinka monet sakset teillä on?. Minulla on ainakin yhdeksät sakset erilaisiin leikkaamistarpeisiin ja lisäksi aikamoinen määrä kuviosaksia. Kuvassa oikealla alhaalla on yhdet sakset merkitty langalla. Ne on ensimmäiset erityisesti käsityötarpeisiin hankittu. Vasemmalla ylhäällä on siilien kynsisakset, ylärivin kahdet isot fiskarssit on keittiökäyttöön ja muut sitten askartelu- ja ompelusaksia. Öö, niin ja jossain matkapakkauksissa on vielä muutamat pikkusakset. Nuo alarivissä olevat sinisilmäiset on sitten ne, jotka oli kadoksissa ja joita niin kiihkeästi etsin.

Mulla oli hukassa parhaat askartelusakseni, joita etsin "kissojen ja koirien" kanssa monta päivää. Nyt rupesin siivoilemaan ja niinpä pyyhkäsin pölyjä divaanin alta ja sieltähän tupsahtivat sakset esille *helpotuksen huokaus*. Sakset olivat ilmeisesti pudonneet divaanin ja seinän väliin ja nyt sitten tippuivat sieltä sopivasti lattialle.

Eilen taas harjoittelin kuvaamista. Pieni ruusunoksa pääsi malliksi.

Kokoonnuimme pienellä porukalla kasaamaan Vaaka ry:lle tilkkupeittoja. Osa ompeli paloja kasaan ja osa neuloi uusia paloja. Välillä syötiin ja kahviteltiin. Noin 6 tuntia meni siinä yhteensä. Harmi, että olin jättänyt kameran kotiin enkä saanut peitoista kuvia. Tosin kyllä unohdin koko kuvauksen, olisinhan voinut kännykameralla ottaa jonkinlaisia kuvia.

Saimme myös muutamia tapettirullia ja noin 20 tapettikansiota askartelua varten. Tapettejahan voi käyttää korttiaskartelussa ja niistä voi myös tehdä lahjakasseja ja -rasioita.

Eilen en "ehtinyt" ystävämyyntiin, mutta tänään ponkaisin paikalle heti ovien auettua.. Mukaan läksi pari kiloa villalankaa ja kolme kerää keinokuitulankaa. Villalangat maksoivat 20 eur/kilo ja keinokuituinen 2 eur/3 kerää. Nyt vielä pitää keksiä, mitä niistä tekisi.

Näin netissä jossain herkullisen piirakan kuvan ja sitähän piti kokeilla. Vähän tein oman muuntelun mukaan. Tai oikeastaan siksi, että en muistanut ostaa sieniä eikä kaupassa ollut sellaista kinkkua kuin olisin halunnut. Aika rasvaiselta näytti paistuessaan, mutta jäähtyneenä ei enää Kinkku-sipuli-paprika-täyte ei ollut kovin suolaista, joten sopii hyvin minun makuun.

Koko päivän oli kaunis ja aurinkoinen ilma. Odottelin vierasta saapuvaksi, oli sovittu käsityöiltapäivästä. Kun vieras soitti olevansa tulossa, sain samalla kuulla Kauhajoen tapahtumista. Siinä sitten vieraan kanssa kahvitellessa ja neuloessa kuunneltiin uutisia. Ei voi kun huokaista syvään se murheen edessä. Saatiin kuitenkin neuleita edistymään. Minä sain valmiiksi lapsen kaulaliinan, sellaisen vanhanajan mallisen, jossa toinen pää vedetään kaksinkertaisen osan läpi. Vieras teki pitkää kaulaliinaa. Kuvassa oikealla vaaleankirjava on minun tekemä ja muut ovat vieraan kutomia. Hyväntekeväisyyteen menevät.

Kävin "puolukassa" rautatieasemalla. Ystäväni Atomi oli varannut tuttavaltaan meille ämpärillisen puolukoita, jotka sitten jaoimme siellä asemahallin sivunurkkauksessa. Samalla reissulla kävin kiertelemässä kaupungilla: Sinellissä, Sinooperissa, apteekissa, Espalla. Espalla oli kojuja ja ohjelmaa. Muutaman heijastimen sain ja uuden kotelon bussikortille. Kotelossa on toinen puoli heijastavaa, joten sillä on hyvä vilkutella pysähtymismerkkiä pimeällä. Matkustaminen olikin tänään edullista, kun yhdellä eurolla sai kulkea tunnin siirtoineen.

Saamani omenat olivat ilmeisesti kahta eri lajiketta. Toiset olivat sisältä punaviiruisia. Jotkut kovastikin läpi koko omenan. Kuva muutamasta punaviirusta viipaloituna. Nuo kaikki tummat ovat niitä viiruja eikä madonkoloja tms. (paitsi kuoressa näkyy mistä mato on mennyt sisälle)

Tein pari pellillistä omenapiirakkaa. Toisen tein Tarjuskan ohjeella ja toisen Anni Tannin ohjeella. Kummastakin tuli erinomaisen hyvää, epäilyksistäni huolimatta. En epäillyt ohjeita, vaan omia taitojani. Nyt sitten on kaksi hyvää reseptiä riippuen siitä mitä aineita kotona sattuu olemaan. Kuvassa vasemmalla on Tarjuskan ohjeella tehty ja oikealla Anni Tannin ohjeella tehty. Maistiaispalat otin heti kuvauksen jälkeen.

Ja katsokaas mikä siivo leipomusten jäljiltä oli keittiössä. Nyt kyllä otan vielä toiset maistiaiset ennenkuin alan siivota jälkiä. Kiitokset resepteistä!

Kuten lapsiperheessä ainakin niin meilläkin perheen pienimmät joutuvat kärsimään kun äiti innostuu kameran kanssa. Aamulla Iida rapisteli vielä minun noustua ylös, joten tassupesut ja sitten kuvausmalliksi. Otin näitä kuvia "kukkasina" ja ilman salamaa.  

Ensin ollaan ihan myrtsinä ja nenä pyyhkeessä. Sitten alkaa vähän nenää näkyä.

Sitten otetaan etutassut pussista ja vähän takakoipisiakin.

Lopulta röyhistetään rintaa ja leväytetään koko komeus esille.

Iida-siili käy öisin vaeltelemassa ja aamulla nukkuu viattoman unta omassa pesässään.Viime yönä oli pengottu roskapussin sisältö pitkin lattioita. Onneksi oli vain paperiroskaa. Olisi ollutkin aikamoinen näky varmaan, jos siilurainen olisi päässyt kanannahkojen ja muiden ruokatähteiden kimppuun..